Suomalaisnuoret sijoittuivat OECD:n uusimmassa Pisa-tutkimuksessa kokonaisuutena hyvin, mutta tyttöjen ja poikien välinen ero oli suurin tutkimusmaista.
Tällä kertaa tutkittiin yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua. Suomi sijoittui OECD-maiden vertailussa viidenneksi ja kaikkien arviointiin osallistuneiden maiden ja alueiden vertailussa seitsemänneksi. Suomalaisten tulosten keskiarvo oli 534, josta ainoastaan Singaporen (561) ja Japanin (552) pistemäärät erosivat tilastollisesti merkitsevästi.
Suomen kanssa tasaisessa ryhmässä olivat Hongkong, Korea, Kanada, Viro, Macao, Uusi-Seelanti ja Australia.
– Tutkimus osoittaa, että suomalaisilla nuorilla on vahvat yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot. Se vahvistaa käsitystä, että meillä on hyvät edellytykset, perustiedot ja myös -taidot, pärjätä työelämän murroksessa, jossa korostuvat yhteistyö ja uuden luominen verkostoissa ja tiimeissä, tuloksia kommentoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Ainoa hälyttävä piirre vertailussa on hänen mukaansa poikien heikompi pärjääminen.
– Olen kutsunut tutkijat etsimään ratkaisuja tähän koulutusjärjestelmämme kipukohtaan.
Yhteistoiminnallisella ongelmanratkaisulla tarkoitetaan kykyä toimia tehokkaasti tilanteessa, jossa usea henkilö yrittää yhdessä ratkaista jonkin ongelman jakaen eri osapuolten tietoja, taitoja ja ymmärrystä. Yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa korostuu lukutaito ja osallistuminen keskusteluun. Arvioinnissa menestyneet maat ovat pääosin menestyneet myös muissa PISA-tutkimuksen aihealueissa.
Arviointi toteutettiin vuorovaikutteisessa digitaalisessa ympäristössä, jossa oppilaat kommunikoivat chat-keskustelun avulla yhden tai useamman toista oppilasta edustavan tietokoneohjatun agentin kanssa. Oppilaan tuli menestyäkseen valita ongelmanratkaisuprosessin kannalta rakentavimmat yhteistyötä tukevat puheenvuorot.
Koulujen väliset erot pienet
Tulosten mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä edistää yhteistyötaitojen oppimista varsin tasa-arvoisesti. Koulujen väliset erot ovat Suomessa toiseksi pienimmät Islannin jälkeen ja oppilaan sosioekonomisen taustan vaikutus yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tuloksiin hyvin vähäinen verrattuna muihin tutkimuksessa hyvin menestyneisiin maihin.
Vuosi sitten julkaistun PISA 2015 -tutkimuksen kolmea ydinaluetta (lukutaito, matematiikka, luonnontieteet) koskevassa raportissa Suomessa havaittiin ensimmäistä kertaa suorituseroja maantieteellisten alueiden välillä. Yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa erot olivat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin muilla sisältöalueilla eivätkä ne pääsääntöisesti olleet tilastollisesti merkitseviä.
Suomenkieliset koulut menestyivät arvioinnissa ruotsinkielisiä kouluja paremmin. Kuten muissakin PISA-sisältöalueissa, myös yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät muita oppilaita huonommin.
PISA 2015 -tutkimukseen osallistui 73 maata ja aluetta. Suomessa sen toteutti Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä. Tutkimukseen osallistuivat 15-vuotiaat nuoret.
uutiskirje 
