Lisävuosi sote-valmisteluun antoi mahdollisuuden yrittää saada tietojärjestelmät jotenkin pelittämään yhteen ennen 1. 1. 2020, mutta siinä on katastrofin ainekset olemassa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan alueella on nyt 30 kunnassa, useissa sote-kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiirissä yli 400 erilaista tietojärjestelmää, mitkä pitäisi saada seurustelemaan keskenään. Tämän alueen hintalappu on noin 45 miljoonaa euroa. Paljonko muualla Suomessa? Mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa, hinta ei taida jäädä tuohon. Tietojärjestelmäfirmojen kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa.
Valmisteilla on Virtuaalisairaala, joka tarjoaa kansallisen alustan integroida erilaisia palveluita osaksi maakunnan palvelujärjestelmää ministeriön ohjauksessa. Siellä on sekä potilaille että ammattilaisille omat sivut. Tämä kaikki löytyy Terveyskylä.fi-palvelusta. Luit aivan oikein, myös ä-kirjain kelpaa hakusanaan. Siellä on jo jonkin verran sisältöjä ja lisää on tulossa. Kannattaa käydä tutustumassa.
Yksi tärkeä digitaalinen kehittämishanke on ODA (oire- ja hyvinvointiarviot, esimerkiksi paljon palveluja tarvitsevien prosessit). Siinä kehitetään soten toimintamalleja. Yksi osa on Omaolo-palvelu, joka yhdistää ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa ja asiakkaiden itse tallentamaa tietoa.
Pohjois-Pohjanmaalla yli 400 erilaista tietojärjestelmää pitäisi saada seurustelemaan keskenään.
UNA:ssa taas kehitetään valtakunnallista julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensopivuutta. Sisältö selviää loistavan yksinkertaisesti toteutetusta videosta, joka löytyy YouTubesta (UNA pähkinänkuoressa).
Näiden lisäksi yritysten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä kehitellään erilaisia digi-vempaimia, joilla kansalainen itse saa lisätietoa tilanteestaan, ja tulevaisuudessa tuo tieto voidaan siirtää vaikkapa Omaolo-palveluun.
Olemassa on jo kaikille (?) tuttu Kanta-järjestelmä, jossa on e-reseptit, labratulokset ja paljon muutakin. Kaiken tämän jo pitkään tehdyn kehittelyn, OuluHealth-huippuyksikön ja TestLabin keskellä koin itse viikko sitten tilanteen, jossa pitkäaikaissairauksien hoitoyksikössä ei ollut tietoa OYS:n asiakkuudesta, tehdyistä kokeista ja tuloksista.
Paljon on siis tehtävää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon digi-yhteensovittamisessa ja muistaa myös ne ihmiset, jotka eivät itse pysty käyttämään digi-sovelluksia.
uutiskirje 