”Perussuomalaiset eivät hyväksy leikkauksia pienituloisimmilta. Tuloveroja ei ole varaa laskea ylimmissä tuloluokissa. Verot on asetettava maksukyvyn mukaan.”
Näin kirjoitti silloin vielä perussuomalaisia edustanut, nykyisin takiaispuolue sinisissä lähes näkymättömiin kadonnut Timo Soini ollessaan matkalla vaalivoittoon ja hallitukseen. ”Köyhän asia unohtunut vanhoilta puolueilta”, oli kirjoituksen otsikkona.
Kaikki eivät ymmärtäneet, että populistin kohdalla on sama, puhuuko pää vai alapää. EU-vastaisuuden ja rasismin lisäksi perussuomalaiset nousi vallankäyttäjäksi köyhän asialla. Se on nyt julmasti petetty.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE julkaisi viime viikolla laskelmia nykyisen ja edellisen hallituksen tulonjakopolitiikasta. Luvut, jotka pohjautuvat hallitusten päätösperäisiin toimiin, ovat vastaansanomattomia: ”Muutokset vuodesta 2015 ja etenkin vuodesta 2016 eteenpäin näyttävät olevan enemmän yhdensuuntaisia. Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat selvemmin pienituloisiin kuin edeltävällä kaudella”, raportissa todetaan.
Vertailuvuodet ovat 2013–2015. Silloinkin tehtiin eräitä leikkauksia, mutta monia etuuksia parannettiin ja veromuutokset olivat tuloeroja tasoittavia. Nyt tuloveroja on laskettu ylimmissä tuloluokissa, toisin kuin Soini vaalihuumassaan lupasi.
Sipilän hallituksen indeksi- ja muut leikkaukset koskevat ankarasti työttömien perusturvaa, lapsilisiä, eläkkeitä ja opintotukea. Työttömän peruspäiväraha on vuonna 2019 noin 29 euroa kuukaudessa pienempi kuin se olisi ollut ilman indeksileikkauksia ja -jäädytyksiä. Lapsilisässä ero on noin 17 euroa, kansaneläkkeessä 18 ja opintotuessa 59 euroa.
Petoksesta on kysymys nimenomaan siksi, että eriarvoisuutta on lisätty niillä toimilla, jotka ovat poliitikkojen käsissä. Vuosina 2012–2015 lainsäädännön muutokset olivat pienituloisia suosivia, 2015–2018 pienituloisille kielteisiä ja hyvätuloisille myönteisiä.
Kun uusia tulonjakotilastoja aikanaan julkaistaan, niissä näkyy myönteisenä suhdannekäänne. Yhä suurempi osa saa elantonsa palkkatyöstä ja nousee pois asemasta, jossa sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat elämään. Niin pitää ollakin.
Pienituloisimmat ovat usein huonossa työmarkkina-asemassa. Työllistyminen on vaikeaa nousukaudellakin, kun tukitoimet ovat pelkkää keppiä ja lannistamista. Näiden ihmisten toimeentulotukiriippuvuutta hallitus pahentaa nyt muun muassa aktiivimallilla.
Soinin petoksen ovat kyllä nähneet häntä äänestäneetkin. Korskeista puheista ja vaalivoiton huumasta jäljellä on noin 1,5 prosentin kannatus. Ensi vuoden vaaleissa hillotolppa sulaa nopeammin kuin keväthanget. Soini tuskin on niissä vaaleissa vastuuta kantamassa.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
