Muistojen siirtäminen olennolta toiselle kuulostaa science fictiolta. Tutkijat ovat kuitenkin onnistuneet lähestymään fantasialta vaikuttavaa ilmiötä etanoille tehdyllä muistinsiirrolla.
Muistinsiirto tapahtui siirtämällä tietyn ribonukleiinihapon eli RNA:n sisältämää geneettistä informaatiota etanalta toiselle. Tutkimuksessa käytetyn RNA:n uskotaan säätelevän muun muassa solun kehitykseen ja sairauksiin liittyviä tehtäviä.
Osa Aplysia californica -merietanoista opetettiin sähköstimulaatiolla kehittämään puolustusreaktio, sitten puolustusreaktion kehittäneiden etanoiden RNA:ta siirrettiin etanoille, joille sitä ei ollut opetettu. Siirron jälkeen niiden havaittiin toimivan opetettujen etanoiden tavoin.
Tutkimusryhmään kuuluneen professori David Glanzmanin mukaan kyse oli eräänlaisesta muistinsiirrosta.
Tutkimusryhmään kuuluneen professori David Glanzmanin mukaan kyse oli eräänlaisesta muistinsiirrosta. Siitä, voisiko samalla menetelmällä joskus siirtää elämäntapahtumien muistoja Glanzman on epävarma, mutta uskoo, että muistojen säilymisen ymmärtäminen antaa mahdollisuuksia muistin syvempään tutkimukseen.
Perinteisesti pitkäkestoisen muistisisällön on oletettu varastoituvan aivojen synapseihin eli hermosolujen liittymiin. Jokaisella hermosolulla on useita tuhansia synapseja. Mikäli kyseinen oletus pitäisi paikkansa, etanakoe ei Glanzmanin mukaan olisi voinut onnistua. Synapsien sijaan hän uskoo muistojen varastoituvan hermosolujen ytimeen.
Merietanan ja ihmisen molekulaariset prosessit ovat samanlaisia, joskin etanan keskushermostossa neuroneja on vain 20 000, ihmisellä niitä oletetaan olevan noin 100 miljardia.
Tutkimustulos antaa uusia näkökulmia muistin fysiologista perustaa tutkiville. Siitä voi olla hyötyä esimerkiksi Alzheimerin taudin ja post-traumaattisen stressisyndrooman hoidossa.
uutiskirje 
