Joulukuussa 2016 olivat laajimmillaan korruptionvastaiset mielenosoitukset, jotka lopulta johtivat konservatiivista Saenuri-puoluetta edustavan presidentti Park Geun-hyenin erottamiseen. Tuolloin oli kulunut 20 vuotta Etelä-Korean liittymisestä OECD:hen. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten Etelä-Korea oli maa, josta annettiin eniten lapsia adoptoivaksi ulkomaille, mutta se on noussut köyhimpien maiden joukosta maailman 11:nneksi ja Aasian 4:nneksi suurimmaksi taloudeksi.
Talousmenestys rakennettiin pitkillä työvuoroilla ja lyhytaikaisilla työsopimuksilla. Jälkimmäiset ovat vastoin lakia, mutta ne kuuluvat jättiläisyhtiöiden hallitsemaan järjestelmään. Myös naisten syrjiminen on työmarkkinoilla yleistä.
Keskustavasemmistolaista demokraattista puoluetta edustava presidentti Moon Jae-in on sanonut, että hän haluaa muuttaa tämän. Etelä-Koreassa presidentillä on suuri valta, mutta vain yksi toimikausi ohjelmansa läpiviemiseen.
Vaalikampanjassaan Moon lupasi lisätä työpaikkoja polkaisemalla julkisen sektorin käyntiin. Hän lupasi luoda 810 000 uutta julkisen sektorin työpaikkaa, muuttaa 300 000 määräaikaista työsopimusta vakituisiksi ja vahvistaa valtion varoilla sosiaalista turvaverkkoa.
Moon on politiikkaan siirtynyt entinen ihmisoikeusjuristi. Hän lupasi ihmisen elämänkaaren mittaista sosiaaliturvaa ja perustuloa sekä työmarkkinoiden uudistamista niin, että ne vastaavat myös työntekijöiden tarpeisiin. Moon lupasi myös käydä käsiksi valtiokoneistossa laajalle levinneeseen korruptioon ja puhdistaa kahden edellisen presidentin harjoittaman kiinteän ja salailevan yhteistyön yritysjohtajien kanssa.
Edelleen hän ilmoitti lopettavansa käytännön, jossa talousrikoksista tuomion saaneet yritysjohtajat armahdetaan. Hän sanoi myös vastustavansa sitä, että suuryhtiöt laajenevat toimialoille, jotka soveltuvat paremmin pienemmille yrityksille.
Moon sai 41,1 prosenttia äänistä ja voitti lähimmän kilpailijansa selvällä erolla. Hän aloitti toimikautensa 10. toukokuuta 2017.
Korruptiota kitkemässä
Moon ilmoitti heinäkuussa, että vähimmäistuntipalkkaa nostetaan asteittain 6 470 wonista 10 000 woniin (7,9 euroon) vuoteen 2022 mennessä. Ensimmäinen 16,4 prosentin korotus astui voimaan tammikuussa.
Lähes 12 prosenttia Etelä-Korean työntekijöistä sai vuonna 2016 minimipalkkaa tai sitä pienempää palkkaa. Ay-liike halusi minimipalkkaan 55 prosentin korotuksen, kun taas työnantajat esittivät 2,4 prosenttia.
Kolmasosa työntekijöistä on epätyypillisissä työsuhteissa.
Seuraavaksi presidentti käynnisti tutkimuksen, jossa ryhdyttiin selvittämään mahdollisia lakien rikkomuksia finanssisektorin julkisesti omistetussa osassa. Syynä oli finanssialaa valvovan viranomaisen havainto, jonka mukaan edellisen hallituksen jäsenten ja julkisten finanssilaitosten johtajien sukulaiset olivat saaneet etusijan työhönotossa.
Presidentinvaaleissa ehdolla ollut kansanedustaja, vasemmistolaiseksi luonnehditun Oikeudenmukaisuus-puolueen entinen puheenjohtaja Sim Sang-jeung oli lisäksi tuonut julki, että Woori-pankkiin vuonna 2016 pestatuista työntekijöistä 16 oli valtion elinten kuten turvallisuuspalvelun jäsenten lapsia tai muita sukulaisia.
Tutkinnassa löydettiin 22 tapausta, joissa väärinkäytöksiä oli esiintynyt, ja ne liittyivät muun muassa KEB Hana-, KB Kookmin- ja Woori-pankkeihin.
Enemmistö puuttuu
Turvallisuuspalvelun entistä johtajaa koskeva haastehakemus on jätetty ja syyttäjä on käynnistänyt asiasta esitutkinnan. Johtaja on jo saanut neljän vuoden vankeustuomion siitä, että hän antoi määräyksiä sisäpolitiikan manipuloimisesta Lee Myung-bakin (presidenttinä 2008–2013) ja hänen konservatiivipuolueensa eduksi. Lee itse on syytteessä useista raskaista korruptiorikoksista.
Kun selvitys julkisen finanssisektorin väärinkäytöksistä aloitettiin, sanoi valtiovarainministeri Kim Dong-yeong hallituksen tietävän, että vastaavaa tapahtuu myös yksityisellä finanssisektorilla. Hän sanoi hallituksen haluavan toimillaan edistää asenteiden muuttumista myös yksityisellä sektorilla.
Moon on nimittänyt työryhmän tekemään ehdotuksen syyttäjälaitoksen uudistamisesta, sillä myös syyttäjälaitosta vaivaa korruptio.
Moon hakee parlamentin tukea sille, että presidentin toimikausi lyhennettäisiin viidestä neljään vuoteen, mutta samalla sallittaisiin toinen kausi.
Moon kuuluu demokraattiseen puolueeseen, joka on hallituspuolue, mutta jolla ei ole parlamentissa enemmistöä. Se tarvitsee siksi muilta tukea presidentin uudistusohjelman toteuttamiseksi. Puolue on ryhtynyt yhteistyöhön suurimpien oppositiopuolueiden kanssa työmarkkinauudistusten ja korruptionvastaisten toimien läpiviemiseksi.
Kiisteltyjä kysymyksiä
Moonin hallitus on ilmoittanut YK:n alaiselle Kansainväliselle työjärjestölle (ILO), että sen on tarkoitus allekirjoittaa sopimukset ammatillisen järjestäytymisen suojasta, kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta sekä pakkotyön kieltämisestä.
Hallitus ei kuitenkaan ole sanonut, aikooko se hyväksyä YK:n suositukset kuolemanrangaistuksen poistamisesta, seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän kieltämisestä sekä vaihtoehdosta pakolliselle asepalvelukselle.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat välillä pyytäneet ja välillä vaatineet hallitusta keskustelemaan kaikkien YK:n suositusten allekirjoittamisesta ja toteuttamisesta, mutta toistaiseksi hallitus ei ole vastannut. Moon sanoi vaalikampanjan aikana, ettei hän hyväksy homoseksuaalisuutta, mitä monet pitivät keinona laajentaa kannatuspohjaa konservatiivisiin äänestäjiin. Kun ottaa tämän huomioon, saattaa viedä aikaa ennen kuin Etelä-Korea allekirjoittaa kaikki suositukset.
Työviikkoa lyhennetty
Etelä-Korean talouskasvu kiihtyi viime vuoden jälkipuoliskolla, koska eteläkorealaisten elektroniikkatuotteiden globaali kysyntä kasvoi. Tämä siitä huolimatta, että useita jättiyritysten kuten Samsungin johtajia tuomittiin vankeuteen laajamittaisen korruption takia. Lisäksi Samsungin kansainvälinen emoyhtiö ja sen ranskalainen tytäryhtiö haastettiin oikeuteen muun muassa lapsityöstä Kiinassa sijaitsevilla tehtailla.
Moonin ensimmäisessä budjetissa menot ovat 4,6 prosenttia edellistä vuotta suuremmat. Yhtiöveroa ja korkeimpien tuloluokkien veroja on korotettu. Suuryritykset ovat arvostelleet veronkorotuksia, mutta useimmat eteläkorealaiset taloustutkijat katsovat, että budjetti kokonaisuudessaan edustaa ekspansiivista talouspolitiikkaa, joka tulee piristämään talouskasvua.
Hanketta perustulosta ei ole vielä täsmennetty.
Parlamentti on äskettäin hyväksynyt vaalilain uudistuksen, jossa rangaistuksia sukupuolikiintiöiden rikkomisesta on kiristetty. Kiintiölain mukaan vähintään 30 prosenttia puolueiden ehdokkaista on oltava naisia.
Samoin on hyväksytty laki työviikon lyhentämisestä enintään 68 tunnista enintään 52 tuntiin. Tästä 40 tuntia saa olla normaalia työaikaa ja 12 tuntia ylitöitä.
Minimipalkan korotus astui voimaan tämän vuoden alussa ja laki 52-tuntisesta työviikosta astuu voimaan heinäkuun 1. päivänä. Presidentin työmarkkinapolitiikalla on kuitenkin suuria haasteita. Etelä-Koreassa on verrattain alhainen työttömyys, mutta tutkimusten mukaan tilastot eivät vastaa todellisuutta, koska enemmistö pitkäaikaistyöttömistä lopettaa työttömäksi kirjautumisen. Pitkäaikaistyöttömyys koettelee erityisesti naisia.
Lisäksi työttömyyskorvausta hakeneiden määrä nousi tammikuussa 32,2 prosenttia verrattuna edellisen vuoden tammikuuhun. Lisäys on suurin sitten vuoden 2013, jolloin työministeriön ensimmäinen katsaus julkistettiin. On liian varhaista sanoa, onko syynä se, että minimipalkan korotuksen jälkeen yhtiöt olisivat vähentäneet työvoimaansa ja pidentäneet jäljelle jääneiden työaikaa.
Paikallisvaalit tulossa
On myös liian aikaista sanoa, onnistuuko Moon vähentämään epätyypillisten työsuhteiden määrää julkisella sektorilla. Epätyypillisillä tarkoitetaan sellaisia määräaikaisia ja osa-aikaisia työntekijöitä sekä vuokrafirmojen kautta työllistettyjä, jotka haluaisivat olla täysiaikaisessa työsuhteessa. Tällaisten työsuhteiden määrä lisääntyi 1,5 prosentilla elokuusta 2016 elokuuhun 2017.
Noin 6,5 miljoonaa työntekijää eli lähes kolmasosa Etelä-Korean palkkatyöntekijöistä työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa. Heistä 55 prosenttia on naisia. Puolet epätyypillisissä työsuhteissa olevista työskentelee julkisella sektorilla.
On myös epäselvää, miltä luvattu sosiaaliturvan uudistus perustuloineen tulisi näyttämään.
Etelä-Koreassa pidetään paikallisvaalit keskiviikkona kesäkuun 13. päivänä. Ne voivat kertoa suuntaa siitä, minkälainen on poliittinen tilanne ja kuinka suurta kannatusta Moonin ja demokraattisen puolueen uudistuspolitiikka nauttii.
Ainakin Moonin rauhanpyrkimykset Korean niemimaalla saavat laajaa tukea. Kun Moon oli tavannut Pohjois-Korean Kim Jong-unin huhtikuun lopulla, hänelle mitattiin ennätysmäiset 85 prosentin suosiolukemat.
Käännös: Arto Huovinen
[digilehti pvm=20180601]
uutiskirje 
