Helsingin Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa käynnistyneellä sotatraumatisoituneiden kuntoutuksella edistetään traumatisoituneiden kiintiöpakolaisten hoitoa valtakunnallisesti.
Toiminnan tavoitteena on kuntien osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen pakolaisuuteen liittyvässä mielenterveystyössä, mikä edistää pakolaisten kotoutumista Suomeen sekä tukee kuntia vastaanottamaan kiintiöpakolaisia.
Diakonissalaitokselta kerrotaan, että potilastyö keskittyy Helsinkiin, mutta konsultaatiota, koulutusta ja työnohjausta kiintiöpakolaisten auttamiseen tarjotaan terveydenhuollon ammattilaisille valtakunnallisesti.
Potilastyön ohella hankkeessa kehitetään digivälitteinen hoitotyön menetelmä, joka mahdollistaa hoidon ja kuntoutuksen arvioiden toteuttamisen maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta.
Toiminta rahoitetaan Turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahaston (AMIF) toimintatuella vuosina 2018 – 2020.
Epätietoisuus tulevaisuudesta on piinaavaa
Pakolaisuus on ihmiselle hyvin traumaattinen kokemus. Se sisältää luopumisen kotimaasta, omasta kodista, läheisistä ihmisistä, työstä ja kaikesta siihen mennessä rakennetusta elämästä. Pakolaisuutta edeltävät usein omat ja läheisten väkivaltakokemukset, kidutus, vaino ja pelko hengissä selviytymisestä.
– Kiintiöpakolaiset ovat saattaneet joutua elämään vuosia hyvin vaikeissa oloissa vailla tietoa tulevaisuudesta. Maahan muuton jälkeen elämän rakentaminen vieraassa ympäristössä ilman kielitaitoa on vaativaa ja kuormittavaa. Nämä stressitekijät johtavat helposti psyykkisiin ongelmiin ja sairastumiseen, sanoo yksikönjohtaja Jaana Pajunen Psykotraumatologian keskuksesta.
Pakolaisuuden moninainen taakka
Yleisimmät mielenterveyden häiriöt pakolaisilla ovat traumaperäinen stressihäiriö, ahdistus ja masennus.
– Pakolaisten kanssa työskentelevien ammattilaisten on tärkeä ymmärtää pakolaisuuden moninainen taakka, sen aiheuttamat menetykset ja uuden kotimaan mukanaan tuomat haasteet, sanoo projektipäällikkö Mari Tikkanen.
Palvelujärjestelmältä tämä vaatii Tikkasen mukaan erityisosaamista, joustavuutta sekä muita resursseja, kuten lisäkouluttautumista.
– Ammattilaisten on tärkeä tunnistaa hoidon tarpeessa olevien pakolaisten mahdollisesti traumaattiset kokemukset, jotka voivat vaikuttaa pakolaisen psyykkiseen hyvinvointiin, Tikkanen muistuttaa.
Toiminnan tavoitteena on kiintiöpakolaisten psyykkisen traumatisoitumisen huomioiminen ja hoitaminen kotikunnissa niin, että kotoutuminen Suomeen voi toteutua suotuisammin.
– Hoidollisesta näkökulmasta kiintiöpakolaisten hoidon tarpeen arviointi voidaan aloittaa pian maahanmuuton jälkeen, koska kiintiöpakolaisen asema on selkeä, kun erillistä oleskelulupaa ei tarvitse enää Suomeen tulon jälkeen odottaa, toteaa Mari Tikkanen.
uutiskirje 
