Euromääräisesti eniten aseita Suomesta vietiin Puolaan, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Turkkiin, Omanin ja Arabiemiirikuntiin. Yhdysvaltojen osalta vienti muodostui pääosin metsästys- ja urheilukäyttöön viedyistä aseista, muiden osalta sotatuotteista.
Suomen suurin vientialue heti Euroopan unionin jälkeen on Lähi-itä, joskin sinne suuntautuvan aseviennin euromääräinen arvo laski noin puoleen edellisestä vuodesta. Vuonna 2017 erilaisia sotatuotteita ja aseita vietiin Lähi-itään 41 miljoonalla eurolla.
– Koska isot asejärjestelmät ovat kalliita ja niitä viedään harvoin, suuret vuotuiset vaihtelut aseviennissä ovat tavallisia, muistuttaa SaferGloben tutkija Kari Paasonen.
Suomen aseviennin uusia kohdemaita vuonna 2017 olivat Armenia, Kenia, Papua Uusi-Guinea ja Uzbekistan.
Lähi-idän vienti koostui muun muassa sota-aluksista ja komponenteista, kivääreistä, patruunoista ja suojausteräksestä.
Sotatuotteita ja aseita vietiin yhteensä 184 miljoonalla eurolla
Vuodesta 2002 alkavan tilastoinnin aikana Suomen aseviennin kohdemaiden määrä on lisääntynyt. Vuosina 2002–2006 siviiliaseita ja sotatuotteita vietiin keskimäärin 60:een eri maahan vuosittain. Vuonna 2017 vastaava määrä oli 77 maata. Se on enemmän, kuin yhtenäkään aiempana tilastointivuonna. Edellinen ennätys, 75 maata, oli vuodelta 2016.
Suomen aseviennin uusia kohdemaita vuonna 2017 olivat Armenia, Kenia, Papua Uusi-Guinea ja Uzbekistan. Eniten aseita myytiin Uzbekistaniin, johon vietiin tarkkuuskivääreitä ja patruunoita yli kahden miljoonan euron arvosta.
Myös YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen käyttöön viedään Suomesta sotatuotteita, mutta ne on jätetty maakohtaisen tarkastelun ulkopuolelle.
Yhteensä suomalaiset yritykset veivät vuonna 2017 siviiliaseita 78 ja sotimisvälineitä 106 miljoonalla eurolla. Summa oli edellisvuotta pienempi, mutta silti huomattavasti yli vuosien 2002–2016 keskiarvon.
Tiedot Suomen aseviennistä löytyvät SaferGlobe ajatushautomon asevalvontaraportista. Tiedot on kerätty puolustusvoimien ja tullin tilastoista.
uutiskirje 
