Tämä selviää työeläkealan ja Kelan teettämästä tutkimuksesta, jossa kysyttiin organisaatioiden rekrytoinnista vastaavilta henkilöiltä näkemyksiä tulevaisuuden työelämässä tarvittavista taidoista, työhyvinvoinnin ylläpidosta sekä suhtautumista alle 30- sekä yli 50-vuotiaisiin työntekijöihin.
– Työnantajat hakevat motivoituneita työntekijöitä, jotka sopeutuvat erilaisiin työympäristöihin. Näyttää siltä, että jos asenne on kohdillaan ja koulutus riittävä, voisi tehdä lähes mitä vain, toteaa IROResearch Oy:n asiakkuusjohtaja Hannu Horttana.
Tutkimuksessa haastateltiin 150:tä henkilöä, jotka työskentelevät ylimmän johdon, liiketoimintajohdon ja HR-johdon tehtävissä. Otanta on kattava otos organisaatioiden koon, toimialan ja maantieteellisen sijainnin suhteen.
Työelämän pirstaleisuus vähentää sitoutumista
Vastaajien mukaan alle 30-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden vahvuudet ja heikkoudet ovat lähes peilikuva toisistaan. Yli 50-vuotiaita työntekijöitä rasittavat jaksamisongelmat, muutosvastarinta ja madaltunut oppimiskyky, mutta he ovat ammattitaitoisia, näkemyksellisiä, pitkäjänteisiä ja vastuuntuntoisia.
Nuoremmilta ajatellaan löytyvän innostusta, joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta sitoutuminen ja työmoraali voivat olla alhaisia. Vastaajien mukaan nuoremmat työntekijät haluavat edetä urallaan nopeasti ja heillä voi olla jopa ylioptimistinen käsitys omista kyvyistään.
– Tuloksissa näkyy kuva nykypäivän työn pirstaleisuudesta: ei sitouduta samaan työnantajaan, vaan pidetään silmät auki uusien työmahdollisuuksien suhteen koko ajan. Suurin osa palkansaajista työskentelee kuitenkin yhä vakituisessa kokoaikaisessa työsuhteessa, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
– Aiemmin ajateltiin, että hyvä työntekijä on sitoutunut ja pitkäjänteinen, nykyisin muut ominaisuudet korostuvat. Onkin kiinnostavaa nähdä, säilyttävätkö nuoret työntekijät saman arvomaailman ja asenteet, kun he ovat viisikymppisiä, vai tapahtuuko siinä muutoksia työuran aikana? pohtii Siimes.
Tuloksista voikin päätellä, että alle 30-vuotiaiden työntekijöiden ja yli 50-vuotiaiden ominaisuudet täydentävät toisiaan työmarkkinoilla ja työpaikoilla.
– Kun organisaatioihin palkataan kaikenikäisiä, saadaan paras mahdollinen yhdistelmä ammattitaitoa ja kaivattuja kykyjä organisaation käyttöön. Eri-ikäisiä työntekijöitä tulisi myös kannustaa entistä enemmän yhteistyöhön ja yhteisiin projekteihin, Siimes korostaa.
Terveitä elämäntapoja arvostetaan
Työntekijän ikä ei näy vastauksissa tärkeimpien kriteereiden joukossa, haastatelluista 22 prosenttia pitää ikää merkityksellisenä tekijänä rekrytointipäätöstä tehdessä. 72 prosenttia rekrytoijista pitää yli 50-vuotiaiden mahdollisuuksia saada töitä joko erittäin tai melko hyvänä. Peräti 91 prosenttia vastaajista pitää alle 30-vuotiaiden mahdollisuuksia saada töitä joko erittäin tai melko hyvänä. Työntekijä on parhaimmillaan keskimäärin 39-vuotiaana.
Vastaajien mielestä omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu työntekijän velvollisuuksiin. Työnantajat pitivät tärkeimpänä fyysistä ja henkistä kuntoa sekä terveitä elämäntapoja. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin joustavuutta ja kykyä säädellä kuormitusta.
Hieman yllättäen vastaajien mielestä työterveyshuollon osuus oli vähäisin työkyvyn ylläpidossa.
– Ihminen on kokonaisuus, työhyvinvointi ja muu hyvinvointi ovat samaa kokonaisuutta. Päävastuun omasta hyvinvoinnistaan kantaa jokainen itse, ja työnantaja on siinä tukena. Tulevaisuudessa työn ja vapaa-ajan eron ennakoidaan liudentuvan lisää, joten on tärkeää huolehtia itsestään ja myös omista rajoistaan, sanoo Siimes.
Kun suomalaisten elinikä pitenee, tarvitaan myös pidempiä työuria tulevaisuuden eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi. Työssäjaksamisen kannalta tutkimuksen vastauksissa korostuivat tärkeinä asioina osaaminen ja elinikäinen oppiminen.
Kyselytutkimuksen tilasivat työeläkevakuuttajat Elo, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas, alan etujärjestö Työeläkevakuuttajat Tela ja Kela. Sen toteutti IROResearch Oy ja kysely tehtiin puhelinhaastatteluina toukokuussa 2018.
uutiskirje 
