KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Saara Särmä: Normeista poikkeaminen hämmästyttää, kummastuttaa ja jopa herättää paheksuntaa

Saara Särmä
12.8.2018 11.00
Fediverse-instanssi:

Mitä normit ovat? Julkisessa keskustelussa normeilla ja normien purkamisella viitataan yleensä lainsäädäntöön. Normin käsite on kuitenkin sitä paljon laajempi. Normi liittyy olennaisesti normaalin käsitteeseen. Esimerkiksi sukupuolinormeilla tarkoitetaan sitä, mikä yleisesti ymmärretään normaaliksi naiseudeksi tai mieheydeksi. Heteronormatiivisuuden käsite puolestaan viittaa siihen, että yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme elää hyvin vahvana oletus, että kaikki ovat heteroja. Ja että parisuhde on ensisijaisesti heteroparisuhde.

Normeja ylläpidetään niin, että kaikki niistä poikkeava osoitetaan ääneen, ja normi on se, mitä ei tarvitse ääneen lausua eikä perustella. Kun joku puhuu puolisostaan, kuulija yleensä automaattisesti olettaa puolison olevan toista sukupuolta kuin puhuja itse.

Yhteiskunnassamme on vallalla parisuhdenormatiivisuus ja ydinperhenormatiivisuus. Normeista poikkeavat olemisen tavat saavat osakseen hämmästystä ja kummastusta tai jopa avointa paheksuntaa. Heteroydinperhettä ja lasten hankkimista täytyy harvemmin oikeuttaa muille. Lapsettomilta saatetaan kysyä tiettyyn ikään asti, koska sinä alat niitä lapsia hankkia. Yksinelävän oletetaan haikailevan loputtomasti parisuhteen ja perheen perään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Samaan tapaan valkoisuus on normi. Ei minulta ole kukaan koskaan kysynyt, milloin ymmärsin olevani nainen tai hetero tai koska huomasin olevani valkoinen. Minun suomalaisuuttani ei ole tapana kyseenalaistaa, vaikka joku voi toki kysyä, mistä olen kotoisin. Oletus on kuitenkin, että paikka sijaitsee Suomen rajojen sisäpuolella. Ei minulta kukaan myöskään kysy, miten olen oppinut puhumaan suomea niin sujuvasti. Suomalaisuus on rakentunut niin umpivalkoiseksi, että kuvittelemme Elovena-tytön olevan edustava kuva suomalaisesta naisesta. Tosiasia kuitenkin on, että suurimmalla osalla meistä on maantienharmaat hiukset, eikä vaalea liehuva kuontalo.

Kehon koko on vahvasti normitettu. Normista poikkeavissa, liian suurissa tai liian pienissä, kehoissa elävät ihmiset saavat kuulla siitä jatkuvasti. Pienuutta kummastellaan ja suuruutta moititaan. Normiin mukautuva keho on sopiva, sitä ei tarvitse kommentoida. Ei sanota, oletpas sinä sopivan ja normaalin kokoinen ihminen.

 

Vaikka normit purkautuvatkin, eivät niiden mukaiset olemisen tavat katoa minnekään.

 

Normien valta paljastuu siinä vaiheessa, kun epänormatiiviset olemisen tavat alkavat saada enemmän huomiota. Viime aikoina on kannettu julkista huolta siitä että kehopositiivisuus on mennyt liian pitkälle. Että pitääkö sitä nyt joka tuutista tunkea viestiä, että jokaisen kokoisella keholla on oikeus olla olemassa ilman, että muut kehoa jatkuvasti kommentoivat. Kuitenkin kaikenkokoisia kehoja näkyy mediassa ja populaarikulttuurissa äärimmäisen vähän edelleen.

Normin mukaiset kehot ovat edelleen ne, joita tungetaan joka tuutista silmille aivan koko ajan. Samoin on heterouden laita: media ja populaarikulttuuri ovat täynnä heteroparisuhteita ja heteroita. Se, että representaatiot monimuotoistuvat ja muitakin kuin normeihin mahtuvia ihmisiä esitetään, ei ole johtamassa siihen, että kukaan olisi kieltämässä normin mukaista elämää.

Monista normeista poikkeamista pidetään valintana, mutta normin mukaista olemista ja elämistä ei pidetä valintana. Sen ajatellaan tapahtuvan ikään kuin luonnostaan. Ei meistä kuitenkaan kukaan ole ajopuu, joka ajelehtii virran mukana, vaan elämä koostuu aina valinnoista. Ne eivät välttämättä ole aina tietoisia valintoja. Joskus asioita tehdään, koska niin kuuluu tehdä.

Mari K. Niemen toimittamassa Kiitos ei! Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa -kirjassa kartoitetaan erilaisia kieltäytymisiä historiallisesti ja ajankohtaisina ilmiöinä. Kieltäytyminen liittyy juuri normeihin, sillä kieltäytyjä ei suostu käyttäytymään normin mukaisesti ja siksi joutuu usein selittelemään valintojaan ja vakaumustaan.

Normit eivät tietenkään ole muuttumattomia luonnonlakeja, ja siksi niitä onkin mahdollista purkaa. Kieltäytyjä saattaa haastaa normia tukevan henkilön ajattelemaan valintojaan ja panna miettimään, miksi tämä on valinnut normin mukaisen toimintatavan.

 

Ajatteleminen on usein raskasta. On helpompaa mennä valtavirran mukana ja torjua kieltäytyjän tuottama haaste. Otetaan esimerkki: Usein sekasyöjät alkavat puolustella lihan syöntiään, kun pöydässä istuu kasvissyöjä. Kasvissyöjän ei tarvitse tehdä numeroa omista ruokavalinnoistaan, vaan riittää, että hänen kasvissyöntinsä on muun seurueen tiedossa. He alkavat puolustella, vaikka kukaan ei ole sitä pyytänyt. Tulkitsen, että silloin on enemmän kyse itselle selittelystä, joka aiheutuu siitä epämukavuudesta, jonka normin näkyväksi tuleminen aiheuttaa.

Suomi on normiyhteiskunta siinä mielessä, että kaikkien oletetaan sopeutuvan samantyyppisiin muotteihin, ja kun joku ei sopeudu, toiset pitävät sitä hankalana jotenkin todella henkilökohtaisella tasolla. Se, että joku ei syö lihaa tai tee lapsia tai juo alkoholia, tuntuu haastavan omat valinnat. Jonkun ei-normatiivisuus tuottaa valtavaa identiteettipaniikkia muissa.

Norminpurkutalkoot pitäisi kohdistaa byrokratian vähentämisen sijaan ensisijaisesti kulttuuriseen vapautumiseen, niin että jokainen saisi elää elämäänsä ja tehdä omia valintojaan itselleen luontevimmalla tavalla. Että silti mahtuisi joukkoon ja että silti hyväksyttäisiin osaksi yhteisöä. Annettaisiin yhdessä mennä ja toisten olla.

Vaikka normit purkautuvatkin, eivät niiden mukaiset olemisen tavat katoa minnekään. Niistä tulee vain yksi olemisen tapa muiden joukossa, sen sijaan, että ne ovat vallalla oleva tapa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset