Ruotsissa on syyskuun 9. päivänä parlamentti- ja paikallisvaalit. Turvallisuuden lisääminen oli tärkeä vaaliteema jo ennen kuin sata autoa poltettiin viime viikolla Länsi-Ruotsissa. Vasemmistopuolueen suomea puhuvan kansanedustajan Yasmine Posion mukaan tuloerojen vähentäminen on ainoa keino ratkaista lähiöiden marginalisoituminen.
Vaikka ampumistapauksia on ollut parin ratikkapysäkin päässä kodistani, en pelkää liikkua täällä edes myöhään illalla, sanoo Yasmine Posio Länsmansgårdenissa, joka sijaitsee Göteborgissa Biskopsgårdenin lähiön pohjoispuolella.
Posio nousi Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustajaksi varasijalta vuoden 2017 kesällä. Hän oli juuri muuttanut avioeron jälkeen vuokra-asuntoon Länsmansgårdeniin, jota hän pitää osana Biskopsgårdenia. Se on poliisin tilastoissa niin sanottu erityisen syrjäytynyt alue, jossa on paljon jengirikollisuutta. Haastattelu tehtiin heinäkuun lopussa, ennen kuin Göteborg sai kansainvälistäkin julkisuutta autojen polttamisesta.
– Pelkään vain silloin, kun ratikassa on paljon humalaisia miehiä, Posio sanoo.
Syrjäytyneitä lähiöitä on käytetty mediassa esimerkkeinä Ruotsin segregaatiosta eli jakautumisesta kahtia.
– Päihtyneiden miesten käytös ei heijasta segregaatiota vaan patriarkaalista kulttuuria, hän jatkaa.
Spekulaatioita autojen polttamisesta
Kaikki puoluejohtajat, myös vasemmistopuolueen Jonas Sjöstedt, tuomitsivat nopeasti autojen poltot. Vasemmistopuolueen kansanedustajan Daniel Riazatin näkemys poikkeaa valtavirrasta. ”En ihmettelisi, jos äärioikeisto olisi sekaantunut asiaan jollakin tavalla”, hän tviittasi.
Autoja on poltettu Ruotsissa aikaisemminkin, mutta Riazatin mielestä elokuun 14. päivän tapahtumat ovat erilaisia. Iskut juuri vaalien alla vaikuttivat hyvin suunnitelluilta, aiemmin autoja on poltettu spontaanin suuttumuksen vallassa. Nyt poliisi ei ole löytänyt asiaa, joka olisi laukaissut ihmisten raivon. Poliisi ei ole pystynyt tunnistamaan kaikkia naamioituneista nuorista.
Riazat vertaa autojen polttamisen saamaa valtavaa huomiota siihen, ettei media ole kertonut paljoakaan Ruotsin pakolaiskeskuksiin tehdyistä yli sadasta tuhopolttoyrityksestä.
Porvarit haluavat palkka-alen
Yasmine Posio syntyi Göteborgissa suomalaissiirtolaisten lapsena. Hän ei ole koskaan ollut Suomen kansalainen. Sovimme kuitenkin, että haastattelu tehdään suomeksi tavatessamme ratikkapysäkillä, jossa hän odottaa minua.
– Olin tuossa koulussa ruotsalaisella luokalla, koska äiti halusi minun oppivan hyvin ruotsia, Posio osoittaa Landamäre-koulua, jonka ohi kävelemme.
Länsmansgårdenissa hän asuu lapsuutensa maisemissa.
– Elämäni on tyypillinen esimerkki Göteborgin suomalaisten elämästä. Vanhempani muuttivat teini-ikäisinä Ruotsiin ja tapasivat toisensa täällä. Minä opiskelin opettajaksi, mutta olen työskennellyt myös trukkikuskina Volvolla ja siivoojana, hän kertoo.
Yasminen kaunis etunimi ei viittaa islamilaiseen kulttuuriin; hänen vanhempansa ihastuivat nimeen nähdessään sen amerikkalaisessa elokuvassa.
Tuloerot kasvavat Ruotsissa nopeimmin vauraista maista.
Ennen siirtymistään kansanedustajaksi reilu vuosi sitten Posio työskenteli osa-aikaisena lähihoitajana asuntolassa tehden pelkkiä yövuoroja ja toimi paikallispolitiikassa muun muassa kaupunginvaltuutettuna.
Ruotsissa on syyskuussa parlamentti-, maakäräjä- ja kunnallisvaalit. Maakäräjät vastaavat terveydenhuollosta läänien tasolla. Yksi lähivuosien suurista haasteista on se, kuinka oleskeluluvan saaneet pakolaiset työllistyisivät.
Porvariallianssi ajaa palkka-alea eli sellaisten työpaikkojen luomista, joissa ei vaadita juurikaan koulutusta ja joiden palkka lasketaan reilusti nykyisen lakisääteisen minimipalkan alapuolelle. Jotkut väittävät tämän avaavan maahanmuuttajille väylän päästä myöhemmin normaaliin työpaikkaan. Vasemmistopuolue vastustaa suunnitelmaa.
– Heille maksettaisiin niin pientä palkkaa, ettei sillä tule toimeen. Tein itse pitkiä vuoroja kymmenen yötä kuukaudessa. Palkka ei todellakaan riittänyt elämiseen, sillä minulla on kaksi teini-ikäistä lasta, Posio kertoo omasta kokemuksestaan.
– Järjestely pienentäisi kaikkien palkkaa. Miksi työnantajat palkkaisivat koulutettuja työntekijöitä, joille on maksettava normaalipalkkaa, jos alennetulla palkalla työskentelevä henkilö pystyy hoitamaan työtehtävän? hän lisää.
Ratkaisu olisi tuloerojen pienentäminen
Ruotsin keskusrikospoliisin mukaan maassa on 23 erityisen syrjäytynyttä aluetta, joissa rikollisjengit ovat niin vahvoja, että se vaikuttaa viranomaisten toimintaan. Kuolemaan johtaneet ampumistapaukset Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa ovat lähes jokaviikkoisia uutisia. Ruotsissa keskustellaan muun muassa siitä, pitäisikö luotiliivien käyttö kieltää lailla, koska ne madaltavat rikollisten kynnystä käyttää asetta.
Median antama synkkä kuva syrjäytyneistä lähiöistä suututtaa Posiota.
– Tämä ei ole no go zone, jonne pitäisi lähettää armeija, kuten jotkut vaativat. Asuinalueemme kuvataan sotatoimialueena. Se loukkaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne oikean sodan keskeltä, hän sanoo.
Heinäkuun lopun helteessä poliisin ongelma-alueena pitämän Biskopsgårdenin kadut ovat lähes autioita: asukkaat ovat uimarannoilla tai viettävät lomaa muualla. Ennätyskuivuudesta huolimatta nurmikot ovat vihreitä ja kukkapenkit kukoistavat kerrostalojen pihoilla. Roskia tai graffiteja ei näy.
Vaatimukset turvallisuuden lisäämisestä ovat näkyvästi esillä kaikkien puolueiden vaalikampanjoissa, vaikka siihen on jo panostettu paljon. Esimerkiksi poliisien koulutuspaikkoja on lisätty niin paljon, ettei niihin ole saatu riittävästi pääsykriteerit täyttäviä opiskelijoita.
– Poliisien määrän lisääminen ja rangaistusten koventaminen ei vähennä segregaatiota. Siihen auttaa vain asukkaiden tuloerojen nopea vähentäminen, sanoo Yasmine Posio.
Sellaista ei ole näköpiirissä, sillä tuloerot kasvavat Ruotsissa nopeammin kuin missään muussa rikkaassa maassa.
Eriarvoisuus lyhentää elämää
Vasemmistopuolueen vaaliteema on ”Ett Sverige för alla – inte bara för dom rikaste” (Ruotsi kaikille, ei vain rikkaimmille). Tämä vaatimus koskee kaikkia asioita.
– Asukkaiden tuloeroja on pienennettävä ja verojärjestelmää muutettava. Nykyisin se on fiksattu rikkaille. Porvarit väittävät, että rikkaimpien ihmisten tulojen lisääntyessä rahat valuvat myös alempiin tuloluokkiin, mutta kuinka paljon rikkaat ihmiset voivat ostaa? Sairaat, työttömät ja eläkeläiset eivät saa verovähennyksiä, ja köyhistä tulee entistä köyhempiä, Yasmine Posio sanoo.
Kuvaava esimerkki on se, että eräät nuorisojärjestöt kampanjoivat sen puolesta, että kouluissa jaettaisiin ilmaisia kuukautissiteitä.
– Huonommat koulut, raskaammat työt, pienemmät palkat ja huonompi terveydenhoito on johtanut siihen, että joidenkin Göteborgin lähiöiden asukkaiden elinikä jää 7–8 vuotta alhaisemmaksi verrattuna saman kaupungin vauraisiin alueisiin Posio kuvaa tilannetta.
Ruotsin vaalijärjestelmä on erilainen kuin Suomen. Äänestäjät äänestävät ensisijaisesti puoluetta, eivät henkilöehdokasta. Listan kärjessä olevista ehdokkaista pääsee parlamenttiin tai valtuustoon niin monta ehdokasta kuin puolue saa paikkoja. Äänestäjä voi äänestää myös henkilöä, joka nousee listalla saamansa äänimäärän perusteella tietyn kaavan mukaan. Joissakin puolueissa ehdokkaat käyvät kovaa keskinäistä kilpailua, mutta vasemmistopuolueessa niin ei tehdä. Sen vaalikampanja on puolueen kampanja, ei henkilöehdokkaiden kampanja.
Yasmine Posio on vasemmistopuolueen Göteborgin vaalilistalla kakkosena. Vasemmistopuolue on vahva Göteborgissa, jossa sen kannatus on 16 prosenttia eli kaksinkertainen Ruotsin keskiarvoon verrattuna, ja sillä on kolme kansanedustajaa. Näyttää siis varmalta, että Posio ajaa myös seuraavat neljä vuotta lähiöasukkaiden oikeuksia Ruotsin parlamentissa.
uutiskirje 
