KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

EU:hun tulossa ikuinen kesä – kesäajan lyhyt historia

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Kesäaika syntyi ratkaisuksi ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman hiilipulan lieventämiseen.

Arto Huovinen
31.8.2018 13.30
Fediverse-instanssi:

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi perjantaina saksalaisen ZDF-tv:n haastattelussa komission suosittelevan jäsenmaille, että kellojen siirtelemisestä luovuttaisiin.

Käytännössä tämä toteutettaisiin niin, että talviaikaan siirtymisestä luovuttaisiin ja kesäajasta tulisi pysyvä.

Aiemmin on oletettu, ettei Suomen tekemällä aloitteella kellojen siirtämisen lopettamisesta olisi erityisen suuria menestymisen mahdollisuuksia. Komission kantaan on mahdollisesti vaikuttanut kesällä järjestetty nettikysely, jossa peräti 80 prosenttia vastaajista halusi luopua kellojen siirtelystä. Vastaajista suurin ryhmä olivat saksalaiset.

ILMOITUS
ILMOITUS
Koko maailmassa ei siirrellä kelloja.

Asia käsitellään komission täysistunnossa, ja jos sieltä näytetään vihreää valoa, on vuorossa käsittely europarlamentissa. Lopullisen päätöksen tekee jäsenvaltioiden Eurooppa-neuvosto.

Suomessa luovutettiin viime vuonna eduskunnalle kansalaisaloite, jossa esitettiin kesäajasta luopumista. Myötämielisyydestä huolimatta eduskunta joutui hylkäämään aloitteen, koska Suomi ei voi kansallisella päätöksellä irtautua kesäajasta.

Kesäajasta on säädetty direktiivillä, joten siitä luopuminen – tai nyt siis itse asiassa talviajasta luopuminen – edellyttää direktiivin muuttamista. Suomi jätti keväällä EU:lle aloitteen kellojen siirtelyn lopettamisesta.

Suomessa viime vuonna käydyssä keskustelussa keskusteltiin myös siitä, olisiko Suomessa parempi jäädä pysyvästi kesäaikaan vai talviaikaan. Jos EU:ssa päätetään jäädä pysyvästi kesäaikaan, ja Suomessa haluttaisiin mieluummin jäädä talviaikaan, se vaatisi kansallisen päätöksen aikavyöhykkeen vaihtamisesta.

Syyttäkää William Willettiä

Kesäajan isänä pidetään William Willettiä (1856–1915). Lontoon esikaupungissa Chislehurstissa asunut Willett murehti ratsastusretkellään eräänä kesäaamuna vuonna 1905, että monissa ikkunoissa on vielä verhot edessä. Tästä hän sai ajatuksen kellojen siirtämisestä eteenpäin kesäksi.

Vuonna 1907 Willett julkaisi omakustanteena pamfletin Waste of Daylight, jossa hän ehdotti, että kelloja siirrettäisiin 20 minuuttia kerrallaan eteenpäin neljänä perättäisenä huhtikuun sunnuntaina klo 2 aamulla. Takaisin talviaikaan palattaisiin neljänä syyskuun sunnuntaina.

Vielä aikaisemmin kesäaikaa ehdotti George Hudson Uudessa-Seelannissa vuonna 1895, mutta hän ei saanut suurempaa vastakaikua.

Willettin ajatus sen sijaan sai innostuneen vastaanoton useilta brittipoliitikoilta, kuten David Lloyd Georgelta ja Winston Churchillilta. Silloinen pääministeri Herbert Asquith kuitenkin vastusti.

Maailmansota loi tarpeen

Willett kuoli maaliskuussa 1915 influenssaan ehtimättä nähdä ajatuksensa toteutumista. Mutta vain runsasta vuotta myöhemmin, 17.5.1916 Britannia siirsi kelloja kesäksi tunnilla eteenpäin. Perusteluna oli maailmansodan aiheuttama hiilipula, jota voitiin lievittää vähentämällä illalla valaistuksen tarvetta.

Vihollismaa Saksa oli siirtynyt kesäaikaan jo 30.4.1916. Pian useat maat eri puolilla maailmaa seurasivat esimerkkiä.

Toisen maailmansodan aikana Britannia säästi teollisuuden resursseja peräti tuplakesäajalla eli siirtämällä kelloja kaksi tuntia eteenpäin.

Ei koko maailmassa

Kaikkialla maailmassa kesäaika ei ole käytössä. Päiväntasaajan lähellä sijaitsevissa maissa kellojen siirtelylle ei ole tarvetta, koska valoisa aika ei suuresti vaihtele eri vuodenaikoina. Koska tällä alueella on Aasian ja Afrikan runsasväkisiä maita, kesäaika koskee vain vähemmistöä maailman 7,6 miljardista ihmisestä.

Brasiliassa kesäaikaan siirrytään vain osassa maata.

EU-maissa ryhdyttiin siirtämään koordinoidusti kelloja samana päivänä kaikissa jäsenmaissa vuonna 1997. Useissa maissa oli jo tätä ennen käytetty kesäaikaa vuodesta 1980 alkaen, Suomessa vuodesta 1981.

Yhdysvalloissa jokainen paikkakunta noudatti omaa aikaansa vuoteen 1883 asti. Aikavyöhykkeet otettiin käyttöön rautatieyhtiöiden aloitteesta.

Yhdysvallat ryhtyi Euroopan esimerkin mukaisesti käyttämään kesäaikaa ensimmäisen maailmansodan aikana, vuonna 1918. Se kuitenkin luopui valtakunnallisesta kesäajasta jo seuraavana vuonna, mutta jotkin itäiset osavaltiot jatkoivat sen käyttämistä.

Vuonna 1966 kongressi määräsi kesäajan uudelleen käyttöön koko maassa. Arizona ja Havaiji eivät kuitenkaan ole mukana siinä.

Lähinnä Yhdysvaltain koillisosan Uuden Englannin osavaltioissa on käyty keskustelua kellojen siirtelyn mielekkyydestä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Pakistanin Rahim Yar Khanista kotoisin oleva Shehnaz Ali eli vuotavan virtsarakon kanssa 16 vuotta. Suuri osa vammoista syntyy keisarileikkausten ja kohdunpoistojen yhteydessä tai korjattaessa revennyttä kohtua tai virtsarakkoa.

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset