Laukaan kunnanjohtajan Jaakko Kiiskilän mukaan kunnanjohtajien tehtävät muuttuvat samalla, kun kuntien tehtäviä siirtyy maakuntiin.
– Noin puolet meidän budjetistamme poistuu, kun sote-rahat ovat jatkossa maakunnissa. Voisi ajatella, että kunnanjohtajan hommat helpottuvat puolella, mutta se ei ole totta, Kiiskilä sanoo.
Hänen mukaansa kunnanjohtajat joutuvat hankalampaan, verkostomaisempaan maailmaan, jossa johtamisen tapojen ja keinojen tarvitsee olla aiempaa kekseliäämpiä.
”Uskon, että yhteisöllisyys tulevaisuudessa lisääntyy.”
Kiiskilän mukaan hyvinvoinnin varmistamis- ja edesauttamistehtävät pysyvät kunnissa sote-uudistuksen jälkeenkin.
– On liian yksisilmäistä sanoa, että kaikki soteen liittyvä poistuu kunnista. Paikallistasolla meillä on varmasti paljon rajapintoja maakunnallisesti tehtävien sote-palveluiden kanssa.
Kiiskilän mukaan kunnanjohtajan työ kuitenkin vaikeutuu.
– Jatkossa maailma on monimutkaisempi, kun asiat eivät ole enää suorassa päätösvallassa. Isoissa perusturvakysymyksissä joutuu verkostomaisempaan toimintaan, jossa on maakuntatason, kunnan ja yksityisempiä toimijoita.
– Meidän yhteinen tehtävämme on, että suomalaisten on täällä hyvä olla.
Asukkaat ovat aina kuntalaisia
Kangasalan kunnanvaltuuston puheenjohtajan Hanna Laineen mukaan strategista johtamista tarvitaan edelleen.
– Ennen on riittänyt päätös, että näin tehdään ja tehtyä päätöstä on noudatettu. Tulevaisuuden kunnanjohtajan pitää pystyä verkostojen ja uudenlaisen johtamisen kautta sitouttamaan kuntien henkilökunta ja palveluiden käyttäjät yhteiseen päämäärään.
Tähän peliin osallistuvat jatkossa myös maakunnat.
– Totta kai ne osallistuvat, mutta asukkaat jäävät kuntiin ja kaupunkeihin. Jatkossakaan ei ole yhtään maakunnanasukasta. Kaikki ovat kuntalaisia ja kaupunkilaisia, Laine sanoo.
Laine uskoo, että tulevaisuudessa asioita tehdään ja suunnitellaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa.
– Uskon, että yhteisöllisyys tulevaisuudessa lisääntyy. Hyvinvoinnin lisääminen tulee olemaan maakuntauudistuksen jälkeen kuntien yksi iso tehtävä.
Tulevaisuuteen voi varautua
Vantaan vs. apulaiskaupunginjohtajan Iiris Lehtosen mukaan kunnat joutuvat jatkossa luomaan elinvoimaa tuottavat tekijänsä itse, kun osa palveluista siirtyy maakuntiin.
– Esimerkiksi ennaltaehkäisevä hyvinvointityö jää joka tapauksessa kunnalle. Jos sote toteutuu, siihen varautuminen on tärkeää jo nyt.
Lehtosen mielestä koko kuntaorganisaation pitää miettiä ja tehdä yhdessä työtä kuntaan jäävien hyvinvointipalvelujen eteen.
– Vantaalla meillä on Yhteinen Pöytä, johon suuret kaupan toimijat lahjoittavat ylijäämäruuan. Kaupunki jakaa ruoan 60 kumppanille, Lehtonen kertoo.
– Tämä ei ole kunnan tehtävä, mutta kunnat voivat ottaa itselleen muitakin kuin lakisääteisiä tehtäviä.
Vantaan kaupungilla on parhaillaan Sitran kanssa yhteinen projekti, jossa tehdään muun muassa opaskirja tästä toiminnasta muillekin kunnille.
– Yhteinen pöytä on hyvä esimerkki ennaltaehkäisevästä hyvinvointityöstä, jota kunta voi miettiä jo ennalta. Kaikkien kuntien kannattaisi miettiä, miten asiat voisi tehdä toisin.
Lehtosen mielestä tulevaisuuden kuntajohtajilla on oltava valmiudet johtaa laajemmin kuin vain omaa kokonaisuuttaan.
uutiskirje 
