Työkyvyttömyyseläkettä maksettiin viime vuonna hieman yli 200 000 henkilölle. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin työeläkejärjestelmästä noin 1,9 miljardia euroa, joka oli noin seitsemän prosenttia kaikista työeläkemenosta.
Pitäisikö työkyvyttömän jatkaa töissä, TELAn analyysitoimintojen johtaja Minna Lehmuskero?
– Riippuu ihmisen tilanteesta. Työurien pidentäminen on kaikkien kannalta toivottavaa. On toinen juttu, millaisen työpanoksen kukin pystyy antamaan.
Miten työssä jatkaminen onnistuu, jos ihminen on työkyvytön?
– Työeläkevakuuttajat, eli esimerkiksi eläkeyhtiöt, säätiöt ja kassat sekä Keva, tarjoavat ammatillista kuntoutusta. Kuntoutuksessa yritetään parantaa työkykyä täsmätoimilla.
Miten työeläkevakuuttajien tarjoama ammatillinen kuntoutus poikkeaa esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksesta?
– Ero on lähinnä työnjaossa. Työeläketoimijat hoitavat pääosin työelämässä mukana olevien ammatillista kuntoutusta. Kansaneläkelaitos hoitaa muiden, esimerkiksi pitkään työelämästä poissaolleiden kuntoutusta.
Kuinka suuri osa kuntoutettavista työkyvyttömistä pystyy palaamaan työhön?
– Viimeisten kymmenen vuoden aikana kuntoutujista työhön palanneiden osuus on vakiintunut noin 60 prosenttiin.
Työeläkevakuuttajat tarjoavat asiakkailleen myös työhyvinvointitoimintaa. Mitä se on?
– Työkyvyttömyysriskin hallintaan pyritään satsaamaan jo ennen kuin työkyky on heikentynyt. Työhyvinvointitoiminta on ennaltaehkäisevää.
– Tämä on työeläkevakuuttajien työnantajille tarjoamaa toimintaa, ei siis samalla tavalla yksittäiselle yksilölle suunnattua kuin ammatillinen kuntoutus.
– Käytännössä hyvinvointitoiminnalla parannetaan esimerkiksi johtamista, esimiestyötä, tiimityötä ja osaamisen kehittämiseen liittyviä toimintatapoja työpaikoilla.
uutiskirje 
