Perjantaina Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro antoivat odotetut lakkoilmoitukset. Työt pysähtyvät ensi torstaina kolmeksi päiväksi muun muassa sahoilla ja vaneriteollisuudessa. JHL:n työntekijöitä on lakossa maanantaina ja tiistaina. Ylityökiellot jatkuvat monilla aloilla.
Kaiken syy on irtisanomislaki, jonka työllistämistehoon edes hallitus ei näytä uskovan. Pääministeri Juha Sipilä korostaa joka käänteessä, miten pienestä asiasta on kysymys. Lakiluonnoksen perusteella uskoa asiaan ei ole työ- ja elinkeinoministeriössäkään. Asiantuntijat eivät usko lain työllistämisvaikutuksiin. Työoikeuden professori Seppo Koskinen on pitänyt esitysluonnosta ”juridisesti epäselvänä ja toteuttamiskelvottomana.
Silti juuri syvästä taantumasta noussut maa ollaan valmiita päästämään sekaisin, koska hallitus niin haluaa.
Hankkeen lopullinen hinta paljastuu ehkä vasta vuosien kuluttua. Lakot ja ylityökiellot tuovat teollisuudelle menetyksiä nyt heti, mutta irtisanomislaki voi laittaa myös kiky-sopimuksen – hallituksen ainoan varsinaisen saavutuksen – purkautumisen alkuun. Teollisuusliitto irtisanoi jo sopimukseen liittyvät työajan pidennykset viidellä sopimusalalla. Jatkoa seurannee muissakin liitoissa, joissa kikyyn ollaan syvästi pettyneitä.
Mitä ihmettä pääministeri Sipilä siis ajatteli tehdessään irtisanomislaista tällaisen kysymyksen?
Kyse ei olekaan järjestä vaan ideologiasta. Ensi viikolla tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun keskusta esitteli ensimmäisen osan kuuluisasta työreformistaan. Siitä tuli puolueelle niin suuri riippa, että työreformin on sanottu tulleen haudatuksi Atlantin syvänteeseen.
Ei tullut.
Siellä se on ollut keskustan kassakaapissa koko ajan ja nyt on Sipilän vuoro lyödä päänsä Hakaniemen graniittiin.
Kikyn purkautuminen on laitettu alulle. Jos vielä sote kaatuu, niin mitä neljästä hallitusvuodesta jää jäljelle? Syvät riidat. Luottamuksen palauttaminen on vuosien kysymys. Se on kuitenkin mahdollista, koska seuraavat neljä vuotta keskusta seuraa tapahtumia oppositiosta käsin.
uutiskirje 
