Valinnanvapauskokeilu nostaa ongelmia esiin – kustannukset vaihtelevat rajusti

Soten valinnanvapaus ei ole villinnyt kansalaisia joukolla vaihtamaan terveyskeskustaan yksityiseen sote-asemaan. Ylivoimaisesti suurin syy vaihtoon oli lääkärille pääsyn helpottaminen. Vasta tämän jälkeen tulivat terveysaseman sijainti ja hoidon laatu vaihdon motiiveina.

Suurin osa vaihtajista eli noin puolet vaihtoi terveyskeskuksesta sote-keskukseen. Noin neljännes oli työterveyshuollossa ja toinen neljännes vaihtoi yksityiseltä toiselle yksityiselle.

Eniten liikkuivat palvelusta toiseen työikäiset. Vaihtajissa on hieman enemmän naisia kuin miehiä. Nuoremmat vaihtoivat ikääntyneitä herkemmin.

Tiedot selviävät tänään julkaistusta valinnanvapauskokeilun väliraportista

Lääkärille pääsy useimmiten syy vaihtoon

Vaihdon tehneiden määrä vaihteli kokeilualueesta riippuen 3,7 prosentista 19,5 prosenttiin. Raportti ei kerro, mistä syystä vaihdon tehneiden osuus vaihteli näinkin paljon.

Oliko kyse esimerkiksi juuri hoitoon pääsyn nopeuttamisesta tai jostain muusta syystä. Vaihtajat ovat oman ilmoituksensa mukaan käyttäneet tyypillisesti terveyskeskusta tarvitessaan perusterveydenhuollon palveluita.

Vaihtojen määrä tasaantui kokeilun jatkuessa. Pääosa kokeiluista alkoi viime vuoden puolella. Yrityksistä mukana kokeilussa ovat olleet muun muassa Pihlajalinna, Mehiläinen, Terveystalo sekä Fysioavain ja Lääkärikeskus Aava.

Iäkkäät käyttävät muita useammin palveluja

Kuukausitasolla lasketun käyntikohtaisen kapitaatiokorvauksen määrä yksityisille tuottajille on vaihdellut huomattavasti kokeilun aikana. Vaihteluväli on suurempi erityisesti pienemmillä toimijoilla.

Kapitaatioperiaate tarkoittaa sitä, että yksityisille maksetaan korvausta väestöpohjan perusteella. Kokeilun perusteella valinnanvapaus ei ole ollut mikään kultakaivos yksityisille palvelujen tuottajille. Pihlajalinna luopui kesken kokeilun kannattavuuteen vedoten.

Yksityiselle puolelle vaihtanut potilas tekee keskimäärin useita käyntejä, mikä madaltaa laskennallista korvausta per käynti. Eli mitä useammin potilas käy lääkärissä tai muulla vastaanotolla, sitä pienemmän korvauksen palveluntuottaja saa käynnistä.

Eniten käyntejä kertyy iäkkäille asiakkaille eli ikäryhmissä 75–84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat.

Kustannukset vaihtelevat useita satasia

Aluekohtaisten kapitaatiokorvausten vaihtelun vuoksi kapitaatiokorvausten maksuista ei saa esiin selkeitä trendejä. Korvaukset vaihtelevat iän mukaan. Esimerkiksi alle 6-vuotiaista on maksettu vuodessa alimmillaan Hämeenlinnassa 102 euroa ja korkeimmillaan Ylä-Savossa 262,80 euroa, jossa korvaus on ollut sama iästä riippumatta.

Korkeimmat korvaukset yksityiselle palvelutuottajalle ovat yli 85-vuotiailla vaihdellen Tampereen 250 euron ja Hämeenlinnan 534 euron välillä.

Yli 75-vuotiaiden, mutta ei vielä 85 vuotta täyttäneiden korvaukset ovat myös vaihdelleet huimasti. Tampereella korvaus on oli 250 euroa ja korkeimmillaan Hämeenlinnassa 564 euroa.

Vastaavasti myös työikäisten korvaukset ovat vaihdelleet Jyväskylän reilusta 90 eurosta korkeimmillaan lähes 280 euroon Päijät-Hämeessä.

Kokonaiskorvaukset yksityisille palveluntuottajille vaihtelevat. Eniten korvauksia on maksettu Ylä-Savossa eli 1,6 miljoonaa. Vähiten kokeiluun on kulunut Päijät-Hämeessä, jossa koko korvaus on ollut 285 100 euroa.

Kalleinta hoito Ylä-Savossa

Eniten käyntejä on ollut Jyväskylässä ja vähiten Ylä-Savossa, mikä näkyy käyntien keskimääräisessä hinnassa. Ylä-Savossa yli 84-vuotiaat valinnan tehneet henkilöt tekevät eniten käyntejä yksityisille palveluntuottajille.

Yksityiselle terveyspalvelujen tuottajalle siirtynyt potilas teki keskimäärin viisi käyntiä, kun yli 84-vuotiaiden ikäryhmässä käyntejä on jo yhdeksän.

Korkeimmat korvaukset yksityiselle palveluntuottajalle ovat yli 85-vuotiailla vaihdellen Tampereen 250 euron ja Hämeenlinnan 534 euron välillä.

Käyntien ja kontaktien keskihinta vaihteleekin kokeilukunnissa. Ylä-Savossa valtion pussista on mennyt 62 euroa per käynti, kun taas Jyväskylässä yksityinen palveluntuottaja on saanut 29 euroa käynniltä.

Päijät-Hämeessä käynti on maksanut valtiolle 59 euroa, Tampereella ja Hämeenlinnassa 44 euroa ja Keski-Uusimaalla 37 euroa.

Kustannusten vaihteluväli on julkisella puolella huomattavasti yksityisiä pienempi. Pihlajalinnan luopuminen kokeilusta osoittaakin, että paineet korvausten nostamiseen tulevat olemaan kovat, jos kokeilusta edetään pysyvään valinnanvapauteen.

Tietojärjestelmät aiheuttavat viivettä

Tietojärjestelmät aiheuttavat tuottajille runsaasti ylimääräistä työtä. Pienistä päivityksistä huolimatta tilanne on järjestelmien osalta lähes sama kuin kokeilujen alkaessa. Joissain tapauksissa hoitoon pääsy viivästyi tietojärjestelmien monimutkaisuuden vuoksi.

Palveluntuottajat käyttävät monia ei tietojärjestelmiä. Viivettä on ollut muun muassa tietojen siirtämisessä erikoissairaanhoitoon.