Pienemmilläkin leikkauksilla olisi ”ehkä” selvitty, jos vaalikauden alussa olisi tiedetty talouskasvun olevan vaalikauden lopussa yli kolme prosenttia, pääministeri Juha Sipilä mietti Helsingin Sanomien kuukausiliitteenhaastattelussa lauantaina.
– Silloin mikään ei tukenut sitä näkymää, että päästäisiin hallituskauden lopulla kolmen prosentin kasvuun, hän sanoi.
Nyt tiedetään, mutta silti monet leikkaukset ovat edelleen voimassa ja niitä jatketaan eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevassa ensi vuoden budjetissa.
”Jos pääministeri kerran ajattelee, että olisi voinut leikata vähemmän kuin talous kasvaa hyvin, miksi hallitus edelleen pitää voimassa esimerkiksi kaikista pienituloisimpia suomalaisia kurjistavia sosiaaliturvan indeksijäädytyksiä ensi vuonna?”
Tätä kysyi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonmaanantaina.
Ja jatkoi luetteloa:
”Miksi koulutusjärjestelmän ja korkeakoulujen indeksit ovat edelleen jäässä ensi vuonna, jos taloustilanne pääministerin mukaan nyt antaisi enemmän liikkumavaraa? Tältä osin Sipilän ´katumus` vaikuttaa tulleen varsin kätevästi ennen seuraavia vaaleja.”
Anderssonin mukaan Sipilä harhauttaa luodessaan kuvaa siitä, että hallitus on toiminut tiukassa paikassa tiukkana kirstunvartijana.
”Tämä ei pidä paikkaansa. Vaalikauden aikana on käytetty lähes kaksi miljardia euroa hyvätuloisia suosiviin verokevennyksiin. Taloudellista liikkumavaraa on toisin sanoen ollut, mutta sitä on käytetty muun muassa miljoonaperintöjen, suurituloisten henkilöyrittäjien ja ansiotuloverotuksen kevennyksiin, samalla kun muun muassa kansaneläkkeitä, lapsilisiä ja työmarkkinatukea on leikattu.”
Anderssonin mukaan tällainen politiikka ei ole mitään tiukan taloustilanteen saneleman pakon edestä tehtyä, vaan kyse on arvovalinnoista. ”Kylmän oikeistolaisista sellaisista.”
uutiskirje 
