AKT:n hallitus käsitteli tänään Sipilän hallituksen esityksen työsopimuslain eli niin sanotun irtisanomislain muutokseksi. AKT:n hallitus suhtautuu kielteisesti lakimuutokseen. Se ei myöskään hyväksy irtisanomissuojan heikennystä minkään kokoisissa yrityksissä.
– Lakiin aiemmin ajetut muutokset eivät asiantuntijoiden mukaan paranna työllisyyttä. Jos taas olisi niin, että nykyinen esitys jatkaisi samalla linjalla kuin nyt voimassa oleva laki, niin voisi kysyä, miksi koko show porvarihallituksen toimesta ylipäätään järjestettiin, pohtii AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen.
AKT:n hallitus kiinnittikin huomiota muun muassa siihen, että lain perusteluissa mainitaan useaan otteeseen yrityksen pieni koko tarkasteltaessa irtisanomisperusteita.
Jos ei tule mitään muutoksia, niin miksi Sipilän hallituksen piti järjestää koko show?
– Vaikea uskoa, ettei haluttaisi vaikuttaa lain sisältöön ja irtisanomiskynnykseen tältä osin, sanoo Piirainen.
AKT:n hallitus edellyttää, että lain yksityiskohtaisten perusteluiden kolmikantaisessa valmistelussa työntekijäpuolen näkemykset otetaan huomioon.
− Jos lain jatkovalmistelussa siihen tehdään heikennyksiä, niin AKT:n hallitus arvioi tilanteen silloin uudelleen. Poliittisia työtaistelutoimia ei siten rajata työkalupakista vielä tässä vaiheessa kokonaan pois, sanoo Piirainen.
”Motiiveja voi vain arvailla”
Lakiesityksen mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen on perustuttava asialliseen ja painavaan syyhyn, kuten tähänkin asti on ollut.
Tehyn ja SuPerin mukaan irtisanomislain pykälä on hyväksyttävässä muodossa. Lain perusteluihin on kuitenkin kopioitu samat ongelmat, jotka olivat jo aikaisemman lakiesityksen perusteluissa.
– Tästä seuraa, että pykälä ja perustelut eivät ole tasapainoinen kokonaisuus, vaan perustelut sisältävät yllättäen liudan asioita, jotka eivät ole yhteydessä itse pykälän tekstiin. Lain perusteluilla ei voida laajentaa lain tulkintaa, Tehy ja SuPer sanovat.
– Tämä on laadullisesti huonoa lainsäädännön valmistelua, jonka motiiveja voi vain arvailla, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Lain perusteluissa on Paavolan ja Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan yhä isoja ongelmia etenkin naisvaltaisten alojen kannalta. Miesvaltaisilla aloilla laki ei ole niin merkityksellinen, koska useilla aloilla irtisanomissuojasta on sovittu työehtosopimuksissa.
Mikä on pieni yritys?
Samoilla linjoilla tulkinnoissa on SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Hän pohtii perusteluissa kohtaa, jossa puhutaan yrityksen koosta.
Lakipykälässä puhutaan työntekijöiden määrän ottamisesta kokonaisarviossa huomioon. Perusteluiden mukaan kuitenkin ”merkityksellistä olisi nimenomaan työnantajan pieni henkilöstömäärä. Sen sijaan säännösehdotuksella ei olisi tarkoitus muuttaa sellaisen työnantajan irtisanomiskynnystä, jonka henkilöstömäärä on suuri.”
– Eli pykälän mukaan kynnys voi vaihdella työntekijöiden lukumäärän perusteella. Pienissä voi kynnys laskea tai isoissa nousta, jos kokonaisarvioinnissa tullaan siihen tulokseen, Lehto sanoo.
– Sen sijaan lain perusteluissa todetaan, että pienissä laskee mutta muutoin pysyy samana, hän jatkaa.
Ydinongelma Lehdon mukaan on siis se, että lain perustelut eivät vastaa itse lakipykälää.
– Eikä perusteluissa ole myöskään määritelty, milloin yritys on iso, milloin pieni.
”Selkeä muutos”
Suomen Yrittäjät on sitä mieltä, että irtisanomissuojan kevennys on selkeä muutos. Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan muutos on Suomen Yrittäjien pitkäaikaisen tavoitteen mukainen. Hallitus ansaitsee hänen tunnustuksen siitä, että se vei esityksen maaliin poliittisista työtaisteluista huolimatta.
Työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä tulkitsee säännösehdotusta ja sen perustelujen niin, että työntekijämäärä vaikuttaa jatkossa selvästi siihen, miten juttuja tuomioistuimissa ajetaan.
– Tämä puolestaan pakottaa tuomioistuimet ottamaan yrityksen koon huomioon ratkaisutoiminnassaan irtisanomiskynnystä alentavana seikkana.
Makkulan mukaan ei ole nähtävissä, että nykyisessä oikeuskäytännössä yrityksen pienellä koolla olisi ollut arvioinnissa erityistä merkitystä.
– Kyseessä on siten selvä muutos nykytilaan nähden, Makkula sanoo.
”Edes syväpesu ei auta Suomen Yrittäjiä”
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen näkee Suomen Yrittäjien kiittävät kommentit kasvojen pesuksi ja uskottavuuden palauttamisyritykseksi tilanteessa, jossa he ”eivät saaneet mitään muuta kuin työmarkkinahärdellin aikaiseksi”.
– Edes syväpesu ei enää auta. Suomen Yrittäjät leimasi itsensä työmarkkinahäiriköksi ja riidan haastajaksi, Lehtonen sanoo.
Hän jatkaa, että kaikki asiantuntijaorganisaatiot, niin ammattiliittojen lakimiehet, Elinkeinoelämän keskusliiton juristit kuin työtuomioistuimen juristitkin, ovat sitä mieltä, että tässä ei tapahtunut muutosta nykyiseen lakiin.
Teollisuusliitto päätti torstaina lopettaa irtisanomislakiin liittyvien järjestöllisten toimien valmistelun.
– Mutta SAK ei omalta osaltaan ole hyväksynyt mitään lakia, kuten emme mekään. Me olemme koko ajan sanoneet, että tämä laki on tarpeeton, hän lisää.
uutiskirje 
