Suomessa noin 15 prosenttia lapsista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Perheiden pitkittyneet taloudelliset vaikeudet näkyvät Pelastakaa Lapset ry:lle tulleiden avustushakemusten lisääntymisenä kautta maan.
– Hakemusten määrä on viime aikoina lisääntynyt. Perheiden tuen tarve ja köyhyyden syyt ovat pitkäaikaisia ja köyhyys on moni-ilmeistä. Esimerkiksi sairaudet aiheuttavat pitkäaikaistyökyvyttömyyttä ja köyhyyttä, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n Helsingin paikallisyhdistyksen sihteeri Marja Puhakka.
Köyhyys periytyy ja haavoittaa useita sukupolvia. Heikoimmassa asemassa ovat yhden huoltajan taloudet, joiden tulot ovat nykyisin 75 prosenttia verrattuna lapsikotitalouksiin keskimäärin.
– Yksinhuoltajuus, huoltajan sairastuminen ja työttömyys ovat yleisimmät syyt hakea apua. Ne, jotka hakevat meiltä avustusta, ovat jo kaikkea muuta kokeilleet, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n Kemijärven paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Saara Kujanpää.
Maahanmuuttajilla vielä vaikeampaa
Muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvat lapsiperheet ovat yliedustettuina köyhien lapsiperheiden joukossa. Maahanmuuttajaperheiden on vaikeaa selviytyä esim. kieliongelmien vuoksi ja tästä seuraa taloudellisia ongelmia. Usein lapset joutuvat tulkeiksi ja ottamaan vastuuta perheen selviytymisestä.
– Vähävaraisuus ja siitä johtuva syrjään jääminen, kiusaaminen ja yksinäisyys on lisääntynyt. Osalta lapsista puuttuu mahdollisuus kehittyä kykyjensä mukaisesti. Asuinalueet jakautuvat ja koulut profiloituvat tämän kehityksen seurauksena, lasten sosiaaliset suhteet ja yhteisöt kapenevat, ylisukupolvinen köyhyys ja erilaistuminen lisääntyy, sanoo kotimaan ohjelman johtaja Riitta Hyytinen Pelastakaa Lapset ry:stä.
– Lisäksi sirpaleinen sosiaaliturvajärjestelmä tuottaa vähävaraiselle perheelle turvattomuutta ja epävarmuutta, joka heijastuu lapseen.
Köyhyys vaikeuttaa opiskelua ja harrastamista
Pelastakaa Lasten tänä syksynä julkaisemassa Lapsen ääni -kyselyssä 13 prosenttia kyselyyn vastanneista 13–17-vuotiaista nuorista kertoi perheen taloudellisen tilanteen vaikuttaneen mahdollisuuksiin käydä koulua. Nuorisobarometrin mukaan 17 prosenttia vastanneista sanoo joutuneensa rahanpuutteen vuoksi karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan.
Taloudellisessa niukkuudessa elävillä nuorilla on riski pudota kokonaan opinnoista tai olla hakeutumatta toiselle asteelle, koska lukion tai ammattioppilaitoksen oppimateriaaleihin ei ole varaa.
Pelastakaa Lapset vaatii, että toisen asteen koulutuksen tulee olla yhdenvertaista kaikille ja siksi maksutonta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiossa. Maksuton 2. aste -kansalaisaloite on tulossa sivistysvaliokunnan käsittelyyn vielä tällä hallituskaudella.
Perheen taloudellinen tilanne rajoittaa myös nuorten vapaa-aikaa. Jopa puolet Lapsen ääni -kyselyyn vastanneista nuorista kertoi perheen varallisuuden vaikuttaneen heidän mahdollisuuksiinsa harrastaa tai viettää mielekästä vapaa-aikaa.
Leikkaukset ovat osuneet kipeästi pienituloisiin
SOSTEn arvioiden mukaan vuosien 2015–2018 lainsäädäntömuutosten aikaansaama taloudellinen kehitys on pienituloisissa lapsiperheissä kielteisempi kuin väestöllä keskimäärin. Nykyisen hallituskauden leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat osuneet erityisesti pienituloisiin lapsiperheisiin. Tehdyt leikkaukset lisäävät ja monessa tapauksessa pitkittävät pienituloisten kotitalouksien riippuvuutta toimeentulotuesta.
Yhden huoltajan perheillä sekä monilapsisilla ja maahanmuuttajataustaisilla perheillä on kohonnut riski joutua toimeentulovaikeuksiin, ja siksi erilaisten perheiden tarpeet tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin julkisia palveluita kehitettäessä ja osana sosiaaliturvauudistusta.
Pelastakaa Lapset vaatii, että seuraavalla hallituskaudella tulee sitoutua entistä paremmin vähävaraisten perheiden elämää helpottavaan perhepolitiikkaan, joka pohjautuu lapsilta ja lapsiperheiltä saatuun tietoon.
uutiskirje 
