Sipilän johtama hallitus ei jää historiaan ainoastaan äärimmäisen kovasta politiikasta työttömiä tai muita pienen toimeentulon varassa olevia kohtaan. Hallitus ei jää edes historiaan toiminnastaan ammattiyhdistysliikettä vastaan. Sipilän hallitus jää historiaan pyrkiessään romuttamaan suomalaisen sopimisen kulttuurin. Perinteen, jonka avulla olemme nousseet sotien jälkeen erääksi maailman vauraimmista kansoista.
Olemme Suomessa etsineet kompromisseja ja ottaneet eri näkemyksiä huomioon jo vuoden 1940 tammikuun kihlauksesta lähtien. Tällöin ammattiliitot ja SAK tunnustettiin neuvotteluosapuoliksi. Suomessa on siitä lähtien hyvin pitkälti yhteisesti sovittu työmarkkinoihin liittyvät asiat. Tämä on ollut periaate, jota sekä työntekijät että työnantajat yhdessä hallituksen kanssa ovat kunnioittaneet.
Sipilän johtama oikeistohallitus on alkumetreiltä lähtien hyökännyt voimakkaasti työntekijäjärjestöjä kohtaan. On uhkailtu lainsäädännön muutoksilla, mikäli työntekijät eivät suostu kilpailukykysopimukseen. Sopimuksen synnyttyä hallitus rikkoi sen. Tämä tapahtui tekemällä lukuisia leikkauksia ja heikennyksiä työttömyysturvaan. Työttömien osalta heikennyksiä on jatkettu koko hallituskausi, eikä siinä ole ikävä kyllä työntekijöiden etujärjestöjä kuunneltu.
Oikeistohallitus on alkumetreiltä lähtien hyökännyt työntekijäjärjestöjä kohtaan.
Työntekijöiden työsuhdeturvan heikennykset ovat myös olleet vahvasti esillä viime kuukausina. Tätä on perusteltu työllistämisen kynnyksen madaltamisella. Haaste on yhteinen, ja tiedostan työntekijän palkkaamiseen liittyvät taloudelliset huolet pienissä yrityksissä. Tämäkin on kuitenkin ratkaistavissa kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla, mikäli vain tahtoa löytyy. Hallitus on ikävä kyllä tässä hakenut keinoja ainoastaan työntekijöiden irtisanomissuojasta.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen esitti myös, että järjestäytymättömät yritykset lopettavat ay-jäsenmaksujen perimisen työntekijöiltään. Tällaiset ulostulot eivät ainakaan edistä yhteisen sopimisen kulttuuria.
Ammattiyhdistysliikkeellä on varmasti sama tavoite kuin Suomen Yrittäjillä tai Suomen hallituksella. Kaikki haluavat, että työllisyys paranee. Hallituksen tavoite on ikävä kyllä myös työntekijöiden ja työttömien aseman heikentäminen, ja tähän ei pidä enää alistua. Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on kuitenkin myös puolustaa jäseniään. Olivat nämä sitten työelämässä tai työttömänä.
Yhteisesti hyväksyttyjä ratkaisuja on löydettävissä. Tämä vaatii tahtoa, ja haluan uskoa, että sitä kaikilta vielä löytyy. Sopimisen tie on ainoa, jotta turvaamme pienen kansamme yhtenäisyyden ja tätä kautta hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
uutiskirje 