Maakuntauudistus voi vähentää väestörakenteen ongelmia

Maakunnat voivat taklata myös alenevan syntyvyyden ongelmia, toteaa Kuntaliiton kaupunkitutkija Kauko Aronen.

– Sote- ja maakuntauudistus on hallituksen yritys vastata ”leveämmillä hartioilla” väestön vähenemisen ongelmiin.

Hän toteaa, että kaupungit on unohdettu suunnitelmissa. Maakuntauudistus ei edistäisi kaupunkien lähiöiden lapsiin ja nuoriin liittyviä sosiaalipuolen palveluita.

Arosen mukaan syntyvyyden lasku näyttäytyy kaupungeissa eri tavalla kuin muualla Suomessa. Maahanmuuttajat sijoittuvat pääsiassa kaupunkeihin, ja ainakin toistaiseksi heidän perheissään syntyvyys on korkeampaa.

Väki vanhenee joka puolella maata.

– Kaupungeissakin hoivan tarve lisääntyy, Aronen toteaa.

Tilastokeskus julkaisee ennusteet alhaisen syntyvyyden alueellisista vaikutuksista vuoden kuluttua.

Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu oletukseen, että kuolleisuus alenee nykyistä vauhtia, syntyvyys säilyy nykyisellä tasolla eli 1,45 lapsessa naista kohti ja vuotuinen nettomaahanmuutto eli maastamuuton ja maahanmuuton erotus on +15 000 henkilöä.

Työikäinen väki vähenee

Kuluva vuosi on Tilastokeskuksen tuoreen ennusteen mukaan kahdeksas perättäinen vuosi, kun syntyvyys laskee. Syntyvyyden aleneminen vaikuttaa tulevaisuudessa työikäisten määrään ja väestön huoltosuhteeseen.

Vuoteen 2050 mennessä työikäisen väestön määrä laskee 58 prosenttiin. Nyt työikäisten osuus on 62 prosenttia. Työikäisten määrä on jo vähentynyt 100 000 henkilöllä viimeisten kahdeksan vuoden aikana.

Työikäisten määrän väheneminen muuttaa väestöllistä huoltosuhdetta, joka lasketaan työikäisten eli 15–64-vuotiaiden ja ei-työikäisten suhteesta.

Viime vuoden lopulla 100:aa työikäistä kohti oli 60 ei-työikäistä. Jälkimmäisen luvun arvioidaan nousevan 71:een vuoteen 2050 mennessä. Suhdeluvun heikkoutena on oletus, että 15–18-vuotiaat olisivat jo töissä. Tämä ei useimmiten pidä paikkaansa.

Ennuste perustuu menneisiin vuosiin

Väestöennuste mittaa trendiä eli se perustuu menneiden vuosien kehitykseen. Ennusteen avulla päättäjät voivat arvioida esimerkiksi minkälaisia palveluita ja minkälaista asuntotuotantoa jatkossa tarvitaan.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on nostanut esiin, että kunnallisten palvelurakennusten täytyisi olla muunneltavissa moneen käyttötarkoitukseen. Tulevaisuudessa kouluja voitaisiin muokata esimerkiksi vanhustenhuoltoon, kun koululaisten määrä vähenee.

Eläketurvakeskus Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa blogi-kirjoituksessaan, että syntyvyyden aleneminen vaikuttaa työeläkemaksuihin vasta pitkällä viiveellä. Hän perää suomalaiseen yhteiskuntaan asennemuutosta, jossa tunnustettaisiin kaikkien työpanoksen olevan arvokas.