Äärioikeiston ja kansallismieliset voimat käyvät kamppailua keväällä Euroopan unionin parlamenttivaaleissa, uskovat tohtoritutkija Sanna Salo Tukholman yliopistosta sekä yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.
Muun muassa maltillista vasemmistoa edustava Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans pitää Politico-julkaisun mukaan tulevia vaaleja tärkeimpinä sitten vuoden 1979 suorien parlamenttivaalien. Hänen mukaansa vaaleissa käydään taistelua ”Euroopan sielusta”, jota kansallismieliset voimat tavoittelevat.
Miettinen näkee EU:n etsivän paikkaansa liberalismin ja autoritääristen aatteiden puristuksessa. Sekä Miettinen että Salo näkevät, että EU:n uskottavuutta on haastettu jo vuosikymmenen ajan.
Sosiaalidemokratian tyhjiö täyttyy
Euroopan parlamentissa ei tutkijoiden mukaan ole vielä näkynyt sosialidemokraattisen idean hiipumista. Jos Britannian ero maaliskuussa toteutuu, työväen Labour-puolueen edustajat jäävät Euroopan parlamentista. Tämä kaventaa S&D-ryhmää.
Salon mukaan sosiaalidemokraattisten äänestäjien huoliin ei ole EU:n tasolla pystytty vastaamaan. Siksi esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa aiemmin sosiaalidemokraatteja äänestäneet ovat siirtyneet äänestämään oikeistopopulisteja ja vastustamaan Euroopan unionia.
– Se on ristiriitaista, kun juuri nyt sosiaalidemokraattista visiota tarvittaisiin, jos oikeistopopulismin nousua haluttaisiin heikentää, Salo toteaa.
Hän arvioi myös vihreiden olevan vastavoiman oikeistopopulisteille. Tutkijan mukaan vihreistä ei kuitenkaan ole täyttämään sosiaalidemokraattien jättämää aukkoa.
Sekä Salo että Miettinen ennakoivat sekä äärivasemmiston että äärioikeiston pärjäävän. Politiikka polarisoituu Euroopan parlamenttivaaleissa.
EU täynnä jakolinjoja
EU:n jäsenvaltiot ovat tutkijoiden mukaan jakautuneet lukuisin jakolinjoin. Erottavina tekijöinä voidaan pitää alueellisia ja kansallisia linjoja rinnakkain perinteisen poliittisen oikeisto-vasemmisto -linjan kanssa. Lisäksi jäsenmaat ovat jakautuneet pohjoinen–etelä sekä itä–länsi -akseleilla.
– On hankalaa ennustaa, miltä pohjalta päätöksiä tehdään, Salo toteaa.
Esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä alueelliset linjaukset ovat poliittisia vahvemmat.
Miettinen ottaa esille kahta suurta EU-jäsenmaata Ranskaa ja Saksaa erottavat ideologiset erot: Ranska haluaa tiivistää jäsenmaiden yhteistyötä esimerkiksi puolustuksen osalta, Saksa haluaa taloudellisesti vastuullisia jäsenvaltioita.
– Saksa pyrkii vastuuttamaan jäsenvaltioita, Ranska haluaa EU:lta enemmän yhteisvastuuta, Miettinen tiivistää.
uutiskirje 
