EU:n vesipuitedirektiivi
Vuonna 2000 voimaan astuneella EU:n vesipuitedirektiivillä pyritään varmistamaan, että jäsenvaltiot suojelevat vesiään ja parantavat sellaisten vesien tilaa, jotka ovat eivät ole hyvässä ekologisessa tilassa.
Vuosi 2027 on takaraja sille, että vesien hyvä tila on saavutettu.
Vesipuitedirektiivi on toteutuessaan osoittautunut tehokkaaksi tavaksi suojella Euroopan jokia, järviä ja kosteikkoja.
Muutosesitystä on valmisteltu hiljaisuudessa.
EU-komissio arvioi parhaillaan säännöllisessä tarkastuksessaan, soveltuuko direktiivi tarkoitukseensa vai tarvitaanko siihen muutoksia.
Joukko EU-maiden edustajia on valmistellut Euroopan komissiolle muutosehdotuksia EU:n vesilainsäädäntöön. Ehdotuksille yritetään saada jäsenmaiden hallituksia edustavien vesijohtajien virallinen tuki tänään torstaina Wienin kokouksessa.
Ympäristöjärjestö WWF katsoo, että Suomen tulevana EU:n puheenjohtajamaana tulee puolustaa olemassa olevaa lainsäädäntöä eikä asettua tukemaan muutosehdotuksia, jotka toteutuessaan johtaisivat Euroopan vesiä suojelevan lainsäädännön tuntuvaan heikentämiseen.
Kaikessa hiljaisuudessa valmisteltu esitys toisi WWF:n mukaan tuntuvia heikennyksiä vesien hyvän ekologisen tilan palauttamista ja suojelua turvaavaan EU:n vesipuitedirektiiviin.
Erityisen haitallisina WWF pitää ehdotuksia vesien hyvän tilan määritelmän muuttamisesta ja suojelutoimenpiteiden määräajan siirtämisestä vuodesta 2027 hamaan tulevaisuuteen.
– Suomen edustajien ei missään nimessä pidä tukea näitä konkreettisia heikennyksiä EU:n vesilainsäädäntöön. Euroopan kaltoin kohdeltu vesiluonto ansaitsee voimakkaasti tehostettuja ennallistamis- ja suojelutoimenpiteitä eikä jälleen kerran tulevaisuuteen siirrettäviä tavoiteaikatauluja ja vesien hyvän tilan määritelmän romuttamista, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen järjestön tiedotteessa.
18 vuotta hidasteltu
Määräajan siirtämistä perustellaan sillä, ettei direktiivin tavoitteita ehditä saavuttaa vuoteen 2027 mennessä, ja että vesiensuojelun kunnianhimon halutaan kantavan vielä tämän vuosiluvun jälkeen. Järjestöjen yhteinen näkemys on, että aikarajan siirtämisen vaikutus olisi päinvastainen ja antaisi selkeän mahdollisuuden jatkaa toimenpiteiden lykkäämistä.
– EU-mailla on ollut jo 18 vuotta aikaa toteuttaa vesipuitedirektiivissä vaaditut toimenpiteet. Nyt tulisi rehellisesti todeta, että syy siihen, ettei vuoden 2027 määräaikaan ehkä päästä, löytyy aivan liian alhaisesta kunnianhimon tasosta suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen, Vilhunen sanoo.
– Kaikki analyysit ja ideointi tulisikin nyt käyttää siihen, miten suojelutoimenpiteiden toteuttamista voisi merkittävästi tehostaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Sen sijaan ongelmia etsitään direktiivin sisällöstä.
Järjestöt vetoavat
WWF ja sadan järjestön yhteenliittymä Living Rivers Europe -verkosto kehottavat EU:n vesijohtajille lähettämässään kirjeessä jäsenmaita olemaan tukematta esityspaperia.
Järjestöt pitävät vesipuitedirektiiviä erittäin tärkeänä oikeudellisena välineenä makeiden vesien ja niiden lajien suojelemiseksi ja näkevät, että se on toteutuessaan toiminut hyvin.
Wienin kokouksessa käsiteltävä esityspaperi EU:n vesipuitedirektiivin muuttamisesta
Jo yli 150 000 EU-kansalaista on ilmaissut tukensa vesipuitedirektiivin säilyttämiselle nykymuodossaan.
EU:n vesipuitedirektiivi
Vuonna 2000 voimaan astuneella EU:n vesipuitedirektiivillä pyritään varmistamaan, että jäsenvaltiot suojelevat vesiään ja parantavat sellaisten vesien tilaa, jotka ovat eivät ole hyvässä ekologisessa tilassa.
Vuosi 2027 on takaraja sille, että vesien hyvä tila on saavutettu.
Vesipuitedirektiivi on toteutuessaan osoittautunut tehokkaaksi tavaksi suojella Euroopan jokia, järviä ja kosteikkoja.
Muutosesitystä on valmisteltu hiljaisuudessa.
EU-komissio arvioi parhaillaan säännöllisessä tarkastuksessaan, soveltuuko direktiivi tarkoitukseensa vai tarvitaanko siihen muutoksia.
uutiskirje 
