Tiedustelulakien käsittely on täydessä vauhdissa eduskunnassa ja etenee kovaa kyytiä kohti täysistuntoa. Sotilas- ja siviilitiedustelulait sekä niihin sisältyvät pykälät halutaan saada äänestettyä läpi vielä tämän vuoden puolella.
Kova kiire selittyy eduskunnan päätöksellä muuttaa perustuslakia kiireellisesti. Eduskunta hyväksyi perustuslain kiireellisen muuttamisen lokakuun alussa, kun ainoastaan vasemmistoliitto äänesti kiireellisyyttä vastaan. Perustuslain muuttaminen oli edellytys tiedustelulakien säätämiselle, koska uudet lait puuttuvat viestin suojaan.
– Kiire on ollut ongelma, sekä liittyen perustuslain muutokseen että itse lakien käsittelyyn. Siinä on kuitenkin kyse asioista, jotka ovat periaatteellisesti erittäin tärkeitä tavallisille kansalaisille, kommentoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
”Olisi loogista, että ihminen saa tiedon kun viranomainen on tehnyt virheen.”
Sosiaalidemokraatit ilmoittivat puheenjohtaja Antti Rinteen suulla syyskuun loppupuolella, että demarit ovat valmiit tukemaan perustuslain muuttamista kiireellisenä. Syynä oli se, että SDP sai neuvoteltua läpi haluamiaan asioita tiedustelulakeihin. Kannattaa huomata, että tässä vaiheessa niistä ei ollut annettu edes virallisia hallituksen esityksiä.
Kyse oli siis politiikassa hyvin perinteisestä kaupanteosta, mutta tällä kertaa kauppakohteena oli Suomen perustuslaki.
– Se on hirveän surullista, kun perustuslakivaliokunta itse omassa lausunnossaan painotti, että tämä perustuslain muutos pitää tarkastella omana kokonaisuutenaan. Sanamuutos, joka sinne tuodaan, mahdollistaa muita lainsäädäntöhankkeita myöhemmin, Andersson huomauttaa.
– Sanottiin, että jos lait ovat sisällöllisesti hyväksyttävissä, silloin voidaan muuttaa perustuslakia kiireellisessä järjestyksessä. Vaikka juuri niin se ei mene, hän lisää.
Perustuslainvastaisuuksia riittää
Tärkeä askel tiedustelulakien kohdalla otettiin marraskuun puolivälissä, kun perustuslakivaliokunta antoi yksimieliset lausuntonsa sekä siviili- että sotilastiedustelulakiesityksistä. Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin huomautti Perustuslakiblogissa, että perustuslain muutos astui voimaan kuukautta aiemmin.
Tässä vaiheessa lakiesityksissä on Scheininin mukaan perustuslaillisia ongelmia kaikkiaan 30:ssa pykälässä. Hän pitää tätä todennäköisesti Suomen ennätyksenä.
”Vaikka molemmat hallituksen esitykset ovat laajoja, kattaen yhteensä noin 250 uutta tai muutettavaa lakipykälää, perustuslainvastaisiksi nyt todettujen pykälien osuus, lienee uusi Suomen ennätys. Ja näin kävi, vaikka perustuslaki jo tuotiin siihen tehdyn muutoksen avulla puolitiehen vastaan”, Scheinin kirjoittaa.
Näiden muutosten tekeminen jää puolustus- ja hallintovaliokunnille. Puolustusvaliokunta tekee mietinnön sotilastiedustelusta, ja hallintovaliokunta puolestaan kirjoittaa mietinnön siviilitiedustelulakipaketista.
”On täysin mahdollista, että noiden valiokuntien mietinnöt menevät suoraan eduskunnan täysistuntoon hyväksyttäviksi, ilman perustuslakivaliokunnan toteuttamaa laadunvalvontaa”, Scheinin kirjoittaa.
Scheininin mukaan monissa kohdin perustuslakivaliokunta kyllä piti esityksiä ongelmallisina perustuslain kanssa, mutta ei ilmaissut, miten niitä pitäisi muuttaa. Scheinin pitää täysin mahdollisena, että puolustus- tai hallintovaliokunta yksinkertaisesti kävelee perustuslakivaliokunnan ylitse.
”Jos kiire ja eduskuntaryhmien väliset sopimukset tulevat ohjaamaan jatkoprosessia, määräävään asemaan voi perustuslain sijasta nousta täysistunnon äänestyksissä ennakoitu lopputulos. On siis täysin varteenotettava mahdollisuus, että eduskunta tulee tiedustelulakien käsittelyssä tietoisesti tekemään perustuslainvastaisia tai perustuslain kannalta vähintäänkin ongelmallisia ratkaisuja.”
Mistä ilmoitetaan?
Yksi ongelmakohdista liittyy lakipaketissa viranomaisten ilmoittamisvelvollisuuteen, kun ihmisen lähettämä viesti on avattu tiedustelun toimesta. Tällä hetkellä lakiesityksessä lukee, että viranomaisten ei tarvitse ilmoittaa ihmiselle, jos viesti on avattu vahingossa ja kuuluu niin sanotun suoran hävittämisvelvollisuuden piiriin.
Suoran hävittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat esimerkiksi kahden Suomessa olevan ihmisen viestit. Jos virkamies avaa tällaisen vahingossa, tulee hänen tuhota se välittömästi.
– Haluamme ulottaa sen (ilmoittamisvelvollisuuden) koskemaan myös siihen, kun ihminen on lukenut viestin, ja sen pitää koskea myös yleisen hävittämisvelvollisuuden piirissä olevaa viestintää, Andersson sanoo.
– Jos kuuluu ihmisiin, joiden viestintään ei olisi saanut lainkaan kohdistaa tiedustelua, olisi loogista, että ihminen saa tiedon kun viranomainen on tehnyt virheen, hän lisää.
Tiedustelulakien tullessa Suomeen perustetaan myös tiedusteluvaltuutetun virka. Hänestä tulee merkittävä tiedustelua valvova taho, sillä valtuutetulle tulee muun muassa oikeus keskeyttää lainvastainen tiedusteluoperaatio.
Siinä mielessä oli mielenkiintoista, että valtuutetulle ei oltu antamassa puheoikeutta oikeuden istuntoihin, joissa päätetään viranomaisille annettavasta verkkotiedusteluluvasta. Nyt tämä on tulossa, mikä on myös ollut vasemmistoliiton vaatimus.
Yhtenä pelkona on se, että käräjäoikeudesta tulee kumileimasin, kun viranomaiset hakevat tiedustelulupia. Viime vuonna käräjäoikeuksissa hyväksyttiin kaikkiaan 2 412 telepakkokeinoa. Vain kymmenen poliisin hakemusta hylättiin.
Valvottava valvoo valvojaa
Alussa mainitun kaupankäynnin seurauksena suojelupoliisi on tulossa kokonaan parlamentaarisen valvonnan piiriin. Tämä oli yksi sosiaalidemokraattien vaatimuksista. Ongelmaksi on nyt muodostunut tiedustelua varten perustettava tiedusteluvalvontavaliokunta.
Kaikille valiokunnan jäsenille halutaan tehdä suojelupoliisin laaja turvallisuusselvitys. Andersson listaa monta syytä, miksi esitys on ongelmallinen.
– Ihmettelen suuresti, että suomalaiset mediat ovat ottaneet hallituksen lähtökohdan itsestäänselvyytenä. Vaikka vertailua kansainvälisesti on vaikea tehdä, niin ainakin alustavien tietojen mukaan monissa muissa länsimaissa ei ole mitään kansanedustajiin kohdistuvaa turvallisuusselvitystä.
Tämän lisäksi Andersson pitää periaatteellisella tasolla hyvin ongelmallisena, että valvottava taho osallistuu näin merkittävästi valvojien valintaan.
– Minkä lisäksi kukaan ei ole vielä yhdelläkään esimerkillä sanonut, mikä voisi olla seikka, josta Supo lausuu kansanedustajan henkilötiedoista tai henkilöhistoriasta: Aktiivisuus eläinoikeusliikkeessä nuorena, kaksoiskansalainen aviopuolisona, Moskovan puoluekoulun käynyt lähisukulainen. Emme tiedä, mikä on seikka, joka voisi epäpätevöittää kansanedustajan toimimisen valiokunnassa.
Andersson huomauttaa, että ministereille tai edes tasavallan presidentille ei tehdä turvallisuusselvitystä. Ministerit kuitenkin käsittelevät huomattavasti enemmän salassa pidettävää tietoa kuin kansanedustajat.
– Salassa pidettävän tiedon osalta on aina edetty rikosoikeudellisen velvoitteen kautta. Jos vuotaa salassa pidettävää tietoa, syyllistyy rikokseen. Niin sen pitääkin olla.
Mielenkiintoista tulee myös olemaan tiedusteluvaltuutetun valinta. Sen lisäksi, että hänestä tulee huomattavan vaikutusvaltainen ihminen, tulee hänen myös hallita huomattavan monta alaa ihmisoikeuksista aina tiedustelumaailmaan. Tiedustelumaailman tuntemus tarkoittaa, että kovin helppoa henkilön löytäminen ei tule olemaan.
Onko mahdollista, että suojelupoliisi ja puolustusvoimat alkaisivat kierrättää henkilökuntaansa tiedusteluvaltuutetun paikalla virkavapaan turvin?
– Se tästä vielä puuttuisi, Li Andersson sanoo.
uutiskirje 
