Päivälleen sata vuotta sitten 4.12.1918 Suomessa alkoivat ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit. Suomessa liputetaan tänään suomalaisen demokratian kunniaksi, pääministeri Juha Sipilä sanoi avatessaan Muistovuosi 1918 -päätösseminaarin.
Kunnallisvaalit piti järjestää alkuvuodesta 1918, mutta sisällissodan takia ne siirtyivät joulukuuhun. Poikkeusoloissa viimeisissä kunnissa äänestys tapahtui vasta tammikuussa 1919.
– Ensimmäisillä kunnallisvaaleilla oli kansakunnallemme käänteentekevä merkitys. Ne olivat sisällissodan jälkeen ensimmäinen askel kohti demokraattista päätöksentekoa ja yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Vaaliuurnille kävivät sodan molemmat osapuolet, ja myös se osa kansasta, joka oli pysytellyt erimielisyyksien ulkopuolella. Vaalien jälkeen istuttiin yhteisten pöytien ääreen päättämään yhteisistä asioista. Tämä on Suomen vahvuus, Sipilä sanoi.
Hänen mukaansa sisällissodan vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet syvät ja pitkäkestoiset.
– Vihan, väkivallan ja surun aiheuttamien haavojen paraneminen on kestänyt näihin aikoihin saakka.
– Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.
Valtioneuvosto halusikin tehdä sisällissodan muistovuodesta eheyden ja sovinnon vuoden.
”Ei punaisia eikä valkoisia”
Sipilä sanoi, että eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja.
– Tänä päivänä työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että kunnioitamme toinen toisiamme. Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani ja oma merkityksellinen tehtäväni tässä maassa.
Hän päätti puheenvuoronsa senaattorin, Maalaisliiton Kyösti Kallion, sanoihin sadan vuoden takaa:
– Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.
Sipilän mukaan Kallion sanoja voi pitää itsenäisen Suomen tienviitoituksena, joka on toiminut valtionjohdon yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi.
uutiskirje 
