Työttömyysturvalain muutoksen jälkeen työtön voi opiskella lyhytkestoisia opintoja nykyistä vapaammin. Näiden enintään kuuden kuukauden mittaisten opintojen on oltava ammatillisia valmiuksia tai yrittäjyyden edellytyksiä parantavia. Opiskelu ei kuitenkaan siirrä työnhakijaa syrjään työmarkkinoilta, vaan hänen on opintojen ohessa haettava töitä ja otettava vastaan työtä normaaliin tapaan. Hänellä on kuitenkin enemmän valinnanvapautta opintojen suhteen.
– Olemme erittäin tyytyväisiä muutokseen, koska se osoittaa, että osaamisen merkitys työllistymiselle ja työllisyydelle tunnustetaan nyt lainsäädännönkin tasolla aiempaa paremmin. Akava pitää hyvin tärkeänä, että ymmärretään korkeakoulutetuillakin olevan osaamisen kehittämisen ja uudistamisen tarpeita, toteaa ekonomisti Heikki Taulu.
Koulutustarjontaa kehitettävä voimakkaasti
Taulu nostaa esille kolmikantaisen valmistelun tärkeyden työvoimapalvelujen uudistuksissa. Akava puolustaa työttömyyden aikaisten opiskelumahdollisuuksien parantamista sekä nostaa esiin korkeakoulutettujen palvelutarpeita ja palvelujen kehittämistä.
Työllistymisen edistäminen edellyttää parempaa tietämystä työllistymisen esteistä ja koulutustarjonnan voimakasta kehittämistä sekä ammatillisessa että korkeakoulutuksessa.
– Osaamisen kehittäminen pitää nähdä laajemmin kuin johonkin koulutusalaan tai tietoalueeseen liittyvänä koulutuksena. Työvoimahallinnon palvelut ovat edelleen liian kapeissa kategorioissa palvellakseen yksilöiden työllistymistä. Todellisuudessa työtön tarvitsee usein kokonaisvaltaista tukea, johon kuuluu esimerkiksi ammatinvalintapsykologin palveluja, työnhakuvalmennusta, uraohjausta, osaamisen kehittämistä ja piilotyöpaikkojen etsimistä, sanoo johtava asiantuntija Ida Mielityinen.
Akava edellyttää, että kasvupalvelu-uudistus uudistaa palveluja joustaviksi ja yksilöiden tarpeista lähteviksi kokonaisuuksiksi, jotka ovat kustannustehokkaita. Palveluja parantamalla voidaan säästää työttömyysturvamenoissa, kun työllistyminen tapahtuu nopeammin.
uutiskirje 
