Vääntö kaivoslain uudistamistarpeesta jatkuu eduskunnassa. Ulkoasiainvaliokunta hyväksyi tänään yksimielisesti lausuman, jonka mukaan hallituksen tulisi jatkaa kaivoslain uudistamistarpeen arviointia. Asiasta kertoo ulkoasiainvaliokunnan jäsen, vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki yhteisöpalvelu Facebookissa.
”Valiokunta katsoo, että hallituksen tulisi jatkaa kaivoslain ja muun kaivostoimintaan vaikuttavan lainsäädännön uudistamisen arviointia niin, että siinä kuullaan laajasti kaikkia sidosryhmä ja että arvioinnin tulokset ovat seuraavan hallituksen käytettävissä”, Arhinmäki lainaa lausumaa.
Jupakka liittyy Euroopan unionin ja Kanadan väliseen niin kutsuttuun vapaakauppa- eli Ceta-sopimukseen. Eduskunta hyväksyi sopimuksen toukokuussa. Ratkaisevassa äänestyksessä vasemmistoliitto ja vihreät äänestivät hyväksymistä vastaan.
Kun eduskunta hyväksyi sopimuksen, hyväksyi se samalla ponnen, jossa hallitusta vaadittiin selvittämään kaivoslain uudistamistarve. Uudistamistarpeen arviointia perusteltiin Kanadan laajalla kaivosteollisuudella, jolle sopimuksen voimaanastuminen avaisi vielä paremmat mahdollisuudet toimintaan Suomessa. Kaupan päälle ne saisivat vielä niin kutsutun investointisuojan luoman mahdollisuuden haastaa Suomi oikeuteen, jos ne katsoisivat valtion toimineen niiden etuja vastaan.
Ihmettelyä riittää
Arhinmäki ihmetteli työ- ja elinkeinoministeriön teettämää selvitystä syyskuussa. Sen teki kaivosteollisuuden puolustajana profiloitunut asianajotoimisto, sen valmistumisesta ei tiedotettu, minkä lisäksi hämmennystä herätti lopputulos: Asianajotoimiston mukaan kaivoslakia ei tarvitse uudistaa.
Tänään antamassaan lausumassa ulkoasiainvaliokunta päätyi siihen, että työ- ja elinkeinoministeriön teettämä selvitys oli suppea.
”Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota selvityksen suppeuteen ja useat asiantuntijat ovat identifioineet asioita, jotka voisivat edellyttää kaivoslain ja muun kaivostoimintaan vaikuttavan lainsäädännön tarkistamista. Täyttä varmuutta siitä, vaikuttaisiko CETA-sopimus tällaisten tarkistusten käsittelyyn ei kuulemisissa saatu”, lausumassa todetaan.
Arhinmäki hämmästelee Facebook-kirjoituksessaan eduskunnassa käynnissä olevaa tilannetta.
”Tässä on käynnissä kummallinen tilanne, jossa eduskunta yrittää saada hallitusta parantamaan kaivoslakia ja hallitus jarruttelee. Tai pikemminkin ei edes jarruttele vaan heikentää kaivoslakia. Huomenna illalla tai yöllä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys, joka entisestään heikentää kaivoslakia.”
Investointisuojan vuoksi vastustettiin
Arhinmäki korosti toukokuussa Kansan Uutisten jutussa, että vasemmistoliitto ei vastustanut Ceta-sopimusta vapaakaupan vuoksi.
– Meidän pitää kannattaa reilua vapaata kauppaa, mutta meidän pitää vastustaa epäreilua kauppaa. Kauppaa, jossa monikansalliset yritykset pystyvät kävelemään demokraattisten päätöksentekijöiden yli, Arhinmäki sanoi tuolloin.
Ceta-sopimuksen suurin ongelma on siihen kuuluva investointisuoja.
– Siinä on hyvin periaatteellinen ja iso kysymys siitä, voidaanko hyväksyä, että yritys voi haastaa oikeusvaltion yksityiseen ja ulkopuoliseen riitojenratkaisujärjestelmään, Arhinmäki huomautti.
Sopimus antaisi yrityksille mahdollisuuden haastaa yksittäinen valtio investointituomioistuimeen, jos yritys katsoisi valtion toimineen sen etujen vastaisesti. Oikeudenkäynnit ovat pitkiä ja kalliita, minkä vuoksi investointisuojalla onkin jo ennaltaehkäisevä vaikutus. Valtiot lähtevät siis muuttamaan lainsäädäntöä yrityksille suotuisiksi, jotta yritykset eivät haastaisi valtioita oikeuteen.
Lue lisää:
Kommentti: Miksi hallituksen pöyristyttävä Ceta-suhmurointi ei kiinnosta tiedotusvälineitä?
uutiskirje 
