Kela maksoi terveysperusteisia etuuksia, kuten sairausvakuutusetuuksia, kuntoutusetuuksia, vammaisetuuksia ja työkyvyttömyyseläkkeitä, kainuulaisille 1 088 euroa asukasta kohden.
Vähiten etuuksia maksettiin Uudellamaalla eli 615 euroa asukasta kohden. Ääripäiden välinen ero onkin lähes kaksinkertainen, ja se on pysynyt 2010-luvulla lähes ennallaan. Tänä aikana maakunnittaiset muutokset asukasta kohden maksetuissa terveysperusteisissa etuuksissa ovat olleet melko pieniä.
Yleiskuva onkin, että eniten terveysperusteisia etuuksia maksetaan Kainuun lisäksi Pohjois- ja Itä-Suomessa. Alue-erot suomalaisten terveydessä ovat kaikkiaan varsin pysyviä ja näkyvät lähes kaikilla kuviteltavissa olevilla mittareilla.
Eniten terveysperusteisia etuuksia maksetaan Kainuun lisäksi Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Alue-erot näkyvät selvinä myös yleisissä sairastavuusindekseissä, muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan sairastavuusindekseissä.
Kulttuuriset erot osaselittäjänä
Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin mukaan terveyden alue-eroihin voivat vaikuttaa muun muassa alueiden väliset erot väestön ikärakenteessa, sosioekonomisessa rakenteessa, työllisyydessä, vauraudessa, palvelujärjestelmässä, sosiaalisessa ympäristössä, elintapoihin liittyvissä kulttuureissa ja jopa geeniperimässä.
– Erityisesti kulttuuriset tekijät terveyden alue-erojen osittaisina selittäjinä ovat varsin kiinnostavia, hän kirjoittaa Kelan tutkimusblogissa.
Hänen mukaansa vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan raja jakoi maan läntiseen ja itäiseen kulttuuripiiriin.
– Se näyttäisi edelleen olevan pääasiallinen jakolinja, jonka toisella puolella sairastetaan enemmän ja toisella puolella vähemmän.
uutiskirje 
