Ensi ja seuraavana vuonna Suomen talous kasvaa ensisijaisesti kulutuksen ansiosta. Rakentaminen vähenee ja vientinäkymät riippuvat muiden maiden taloustilanteesta.
Suomen Pankin ennusteen mukaan vienti on vetänyt hyvin, sillä vientimaissamme on ollut tarvetta mittaville investointituotteille. Kansainvälinen talouskasvu on edistänyt investointihalukkuutta. Kuitenkin esimerkiksi Saksan talousnäkymien mahdollinen heikkeneminen tuntuisi nopeasti Suomen taloudessa.
Teollisuuden ja ICT-sektorin vienti vetävät hyvin, mutta siitä huolimatta vaihtotase on jo seitsemättä vuotta peräkkäin alijäämäinen. Yksi syy on se, että teollisuutemme käyttää paljon muualta tuotavia ns. välituotteita.
Työn tuottavuus kasvaa hitaasti
Viennin edellytykset ovat Suomen Pankin mukaan parantuneet paitsi kansainvälisen elpymisen myötä, myös ennen muuta kilpailukykysopimuksen ja matalien palkankorotusten ansiosta.
Vuosina 2014–2015 Suomen kustannuskilpailukyky laski alle kilpailijamaiden tason. Nyt tästä laskusta on saatu puolet kiinni.
Työn tuottavuus on kasvanut Suomen Pankin mukaan hitaasti. Yksi syy on investointien laiminlyönti menneinä vuosina. Lisäksi Suomesta puuttuvat nopean kasvun ns. gaselliyritykset, joissa työn tuottavuus on korkeaa.
Puskureita pitää kasvattaa
Julkista velkaa tulisi saada vähennettyä huomattavasti nykyistä vauhdikkaammin, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn totesi.
Hän moitti valtion talouspolitiikkaa puolikeynesiläisyydestä. Huonoina aikoina osataan ottaa velkaa, mutta hyvinä aikoina ei osata karsia menoja.
– Kannattaa tehdä molemmat. Pitää muistaa, että lähivuosina Suomen talous kasvaa, vaikkakin hitaasti. Tämä on oikea aika kasvattaa julkisen talouden puskureita ja varautua seuraavaan taantumaan.
Pankin ennusteen mukaan sekä julkinen että yksityistalouksien velkaantuminen jatkuu. Julkisen talouden ns. kestävyysvaje pysyy lähivuosina noin 3 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Laskelmissa ei ole otettu huomioon sote-uudistuksen mahdollisesti tuomia säästöjä.
– Nykyisen talouden määrätietoisempi vahvistaminen olisi perusteltua. Pitkäaikaista talouden kestävyyttä on syytä vahvistaa myös rakenteellisten muutosten avulla, Rehn huomautti.
Julkisen talouden riskiä kasvattaa myös ilmastonmuutos, jonka seurauksiin olisi pankin mukaan hyvä varautua.
Työttömyysaste huolestuttaa
Tälle vuodelle Suomen Pankki ennustaa 1,9 prosentin kasvua ja kahdelle seuraavalle vuodelle 1,7 prosentin kasvua. Vuonna 2021 kasvu on ennusteen mukaan 1,3 prosenttia.
Euroopan keskuspankki EKP arvioi viime viikolla, että euroalueen talouskasvu hidastuu ensimmäisen kerran vuoden 2012 jälkeen. EKP lopettaa euromaiden velkakirjojen ostot joulukuussa. Ohjauskoron nostoa harkitaan vasta ensi kesän jälkeen.
Euroalueen työttömyyden ennustetaan painuvan tämän vuoden 8,4 prosentista 7,1 prosenttiin vuonna 2021. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomessa työttömyys pysyy hälyttävän korkealla.
Rehnin mukaan muuttohaluttomuus työvoimapulasta kärsiville alueille ja työvoiman ikääntyminen kasvattavat ongelmaa.
EKP:lle tuoreempia työkaluja
Euroalueen talouden ennustaminen pitää saada pääjohtaja Olli Rehnin mukaan vakaammalle pohjalle. Muun muassa vuoden 2008 finanssikriisi pääsi yllättämään Euroopan talousalueen pahasti.
Euroopan keskuspankin EKP:n nykyiset työkalut tulee Rehnin mielestä inventoida kuten autoliikkeen varastot. Vanhat työkalut voidaan hävittää ja uudet, toimivammat ottaa käyttöön.
Rehn esittää, että talousarvioiden tulisi perustua mahdollisimman tuoreisiin tilastoihin. Lisäksi EKP:n pitäisi arvioida ennakoivan viestinnän sekä euromaiden velkakirjojen ostojen vaikutuksia. Myös negatiivisten korkojen vaikutukset ovat arvioimatta.
EKP:n strategiaa pitäisi Rehnin mielestä päivittää nykyistä tiheämmin, kuten tehdään muissa suurissa keskuspankeissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa.
Rehnin idea on hänen mukaansa otettu Euroopassa vastaan toisaalta myönteisesti, mutta toisaalta varsin varautuneesti.
uutiskirje 
