Kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta hyväksyivät torstaina linjauksen, jossa puolueet sitoutuvat kiristämään Suomen ilmastotavoitteita. Linjauksen mukaan Suomen tulee 2040-luvulla hiilinegatiivinen. Se tarkoittaa, että Suomen pitää silloin poistaa ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin maa tuottaa.
– Idea oli, että ei lähdetä keinoista sopimaan, koska keinoista puolueilla on eri näkemyksiä ja painotuksia. Saimme yhteisymmärryksen siitä, että tavoitetason kunnianhimoa pitää nostaa. Tämä on parannus nykytilanteeseen, kommentoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sopua.
Nykytilanteeseen verrattuna uudessa ilmastolinjauksessa sitoudutaan tiukempaan aikatauluun hiilinegatiivisuudessa. Tämän lisäksi siinä sitoudutaan selkeämmin rajoittamaan ilmaston lämpeneminen puoleentoista asteeseen, Andersson tiivisti.
”Tavoitetasosta ei haluta kiistellä, vaan siitä, miten tehdään.”
– Tärkeintä on nyt se, että kaikki puolueet ovat yhdessä suin ilmoittaneet, että kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Tavoitetasosta eli siitä, pitääkö tehdä vai ei, ei haluta kiistellä, vaan siitä, miten tehdään.
Mielestäni tämän päivän tärkein anti on että (lähes) kaikki puolueet viestivät yhdessä, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa nostetaan. Ensi kevään ilmastovaaleissa ei kiistellä siitä, pitääkö tehdä vai ei, vaan millä keinoilla tavoitteisiin päästään.
— Li Andersson (@liandersson) 20. joulukuuta 2018
Tähtäimessä EU-puheenjohtajuuskausi
Puolueiden yhteistä ilmastolinjausta työstettiin kolmen viikon ajan. Tähtäimessä oli erityisesti Suomen ensi vuoden heinäkuussa alkava puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi.
– Tämä toimii erinomaisena pohjana, kun puheenjohtajuuskaudelle tulee EU:n seuraavat ilmastopolitiikan tavoitteet, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Linjauksessa otetaan kantaa myös Euroopan unionin ilmastopolitiikkaan. Paperissa todetaan, että EU:n tulee saavuttaa hiilineutraalius ennen vuotta 2050.
– Suomi lähtee EU:ssa ajamaan 55 prosentin prosentin päästövähennyksiä 2030 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna), sanoi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).
Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen puoleentoista asteeseen ei tule olemaan helppoa, minkä lisäksi toimilla on kiire. Viime vuonna maailmanlaajuiset päästöt kasvoivat muutaman vuoden tauon jälkeen.
– Tämä on tärkeä asiakirja, että näiden tavoitteiden takana oli kahdeksan eduskuntapuoluetta eli ehdoton enemmistö. Tämä on hyvä linjapaperi tulevaisuuteen, kommentoi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.
Elämän perusedellytykset uhattuna
Tällä hetkellä maailma on Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Juhani Damskin mukaan menossa kohti neljän asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen tehdyt sitoumukset johtaisivat tieteellisten arvioiden mukaan kolmen asteen lämpenemiseen. Siksi tavoitteita on kiristettävä huomattavasti.
”Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuun raportissa kuvattiin eroja 1,5 ja 2 asteen lämpenemisen välillä. Tiivistäen voidaan todeta, että elämän perusedellytykset kuten puhdas vesi ja ruoka katoavat sadoilta miljoonilta ihmisiltä”, linjauksessa todetaan.
Tämä linjaus siis vahvistaa uskoa, että huhtikuun eduskuntavaaleista tulee ilmastovaalit?
– Kyllä, ehdottomasti, sanoo vasemmistoliiton Li Andersson.
uutiskirje 
