– Metsähallitus kertoo tiedotteessaan, että kyseessä olisivat hieman yli 50 hehtaarin laajuiset hakkuut; metsäkeskukselle se on kuitenkin tehnyt ilmoituksen yli sadan hehtaarin hakkuista, toteaa Greenpeace Nordenin metsävastaava Matti Liimatainen.
Hän viittaa asiantuntija-arvioon, jonka mukaan kyseisistä hakkuista noin 12 hehtaaria osuisi luonnoltaan ja maisemaltaan arvokkaisiin vanhoihin luonnontilaisen kaltaisiin metsiin, ja noin kuuden hehtaarin osalta olisi kyse vuonna 2016 tehdyissä hakkuissa säästettyjen vanhojen puiden poistamisesta.
– Tällaiset hakkuut eivät sovi retkeilyalueille, Liimatainen sanoo.
Greenpeace vaatii, että Metsähallitus luopuu vanhapuustoisiin metsiin kohdistuvista hakkuista.
Vain pienimuotoiset hakkuut mahdollisia
Retkeilyalueen perustamissäädökset edellyttävät, että mikäli alueella hakataan, hakkuiden tulee olla pienimuotoisia, ja niiden tarkoituksen tulee olla luonnonarvojen ja virkistysarvojen säilyttäminen ja lisääminen. Nykyinen hakkuusuunnitelma rikkoo kaikkia näitä vastaan.
Retkeilyalueen metsäluontoarvoja kartoittaneen metsätalousinsinööri Jyri Mikkolan mukaan metsähallitus on merkinnyt laajimman hakattavaksi aikomansa vanhan metsän alueen iältään 26–50-vuotiaaksi, vaikka todellisuudessa kyseessä on eri-ikäisrakenteinen metsä, jonka valtapuut ovat 150–200 vuotiaita.
Myös suon suojavyöhykkeen vanhaa metsää aiotaan hakata
– Vanhojen puiden poistaminen tai muu hakkuu tällä kohteella pirstoisi pahasti yhtä retkeilyalueen laajemmista vanhojen metsien kokonaisuuksista, Mikkola sanoo.
Lisäksi Metsähallitus on ilmoittanut hakattavaksi luonnontilaisen suon suojavyöhykkeenä toimivaa vanhaa metsää.
Mikkola muistuttaa, että osa Metsähallituksen Manamansalossa vuonna 2016 tekemistäkin hakkuista oli retkeilyalueen perustamissäädösten vastaisia, koska ne kohdistuivat vanhoihin metsiin, joiden luonto- ja maisema-arvoja ne heikensivät ja hävittivät.
– Nyt sitten halutaan hakata pois tuolloin säästettyjä, maisemallisesti näyttäviä ja luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä vanhoja puita. Kaikki tämä Oulujärven alueella, jossa jo muutenkin vanhoja metsiä on säästynyt verrattain vähän.
Vastoin omaa strategiaa
Metsähallitus on strategiassaan sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen valtion mailla vuoteen 2020 mennessä. Vanhojen luonnontilaisen kaltaisten metsien hakkuut ja iäkkäiden säästöpuiden poistaminen on Greenpeacen mukaan selvässä ristiriidassa tavoitteen kanssa.
Metsähallitus on äskettäin ilmoittanut, että se luopuu valtion retkeilyalueiden metsiä käsitellessään avohakkuista, ja siirtyy puuston erirakenteiskasvatukseen. Tähän malliin ei Greenpeacen mukaan aiemmin säästettyjen puiden poistaminen kahden vuoden takaisilta uudistushakkuualoilta istu eli lopputulos ei ole peitteinen metsä, jollaista Metsähallitus väittää tavoittelevansa.
– Manamansalon hakkuusuunnitelma on jälleen esimerkki siitä, miksi Kainuun valtionmailla hakkuukiista seuraa toistaan, sanoo Matti Liimatainen.
Hänestä näyttää selvältä, että Metsähallitus ei yksinkertaisesti pysty toimimaan itse asettamiensa tai sille yhteiskunnan asettamien reunaehtojen puitteissa.
Metsähallituksen hakkuut Oulujärven retkeilyalueella ovat puhuttaneet aiemminkin. Laitoksen suunnitelma hakata aiemmin suojellussa saaressa on toistaiseksi jäissä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.
uutiskirje 
