”Joulu sujuu yleensä rauhallisesti”

Suomalaiset viettävät joulun ja joulunpyhät yleensä rauhallisesti, mutta uutenavuotena hätäkeskukseen turvaudutaan monista eri syistä. Kaikki kuusi hätäkeskusta valmistautuvat vuodenvaihteeseen täydellä miehityksellä.

– Uusi vuosi on yksi vuoden kiireisimmistä päivistä. Silloin sattuu ja tapahtuu, johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinonen kertoo.

Jouluna hätäkeskuksiin tulee edelleen valitettavan paljon puheluita, jotka kuuluisivat muualle, kuten keskustelukumppania kaipaavien soitot.

Hätäkeskukseen kuulumattomia puheluita tulee vuosittain kaikkiaan 0,6 miljoonaa. Se on iso osuus kaikkiaan 3,7 miljoonasta hätäilmoituksesta. Jokainen aiheeton puhelu voi estää todellisen hätäpuhelun läpimenon.

Aiheettomat puhelut pois

Asiattomien sekä ilkivallasta tai vahingosta johtuvien puheluiden määrää on saatu laskettua vuoden 2011 noin miljoonasta puhelusta. Valistuksen lisäksi asiaa ovat auttaneet tuomiot ns. hätäkeskushäiriköinnistä.

Vastikään 300 perusteetonta puhelua soittanut nainen tuomittiin puoleksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Vuosien saatossa häiriköt ovat saaneet niin sakkotuomioita kuin ehdollisia vapausrangaistuksia.

– Hätäpuheluilla ei ole minkäänlaista varaa leikkiä. Kyse on aina siitä, että apua tarvitseva saa puhelunsa perille riittävän nopeasti. Oikeuslaitos näyttää suhtautuvan tähän riittävällä vakavuudella, Heinonen sanoo.

116 117 vai 112?

Hätäkeskuksen sijaan terveyteen liittyvästä ongelmasta voi soittaa päivystysavun numeroon 116 117 muutamalla sairaanhoitoalueella, mm. Uudellamaalla. Numero otetaan vähitellen käyttöön koko maassa.

– Tämä on ensihoidon tuottama palvelu ei-kiireellisille tapauksille. Mikäli päivystysapu arvioi, että tapauksen hoitamiseen tarvitaan kiireellistä apua, puhelu ohjataan hätäkeskukseen, Heinonen tähdentää.

Hänen mukaansa on hyvä pitää mielessä nyrkkisääntö, jonka mukaan hätäkeskukseen soitetaan, kun ihmishenki, ihmisen terveys tai omaisuus on vaarassa.

Hätäkeskus ohjaa paikalle tarvittavan avun, olipa se ensiapu, poliisi, sosiaalitoimi, pelastuslaitos tai rajavartiolaitos.

Erityisryhmille on käytössä hätätekstiviestipalvelu. Se on tarkoitettu puhe- ja kuulorajoitteisille. Nämä voivat rekisteröityä hätäkeskuksen tekstiviestipalvelun käyttäjiksi. Palvelua voivat käyttää myös muut, esimerkiksi vakavasta sairaudesta kärsivät sairauskohtauksen varalta.

Tekstiviestipalveluun rekisteröitynyt joutuu hätätilanteessa vastaamaan tekstiviestein samoihin viranomaiskysymyksiin kuin puhelinpalveluun soittavat.

Viime vuonna vain prosentti hätäkeskusilmoituksista tehtiin tekstiviestin avulla.

Sovellus ladattavissa

Jokainen voi ladata älypuhelimeensa 112 Suomi -sovelluksen. Se kertoo hätäkeskukselle soittajan sijainnin ja jouduttaa avunsaantia, mikäli puhelimen paikannus on päällä.

Ensi vuonna palvelua aiotaan kehittää siten, että sovelluksen ladanneet saisivat myös vaaratiedotteet suoraan älypuhelimeensa.

Vaaratilanteista tiedotetaan nykyisin Yleisradion kautta. Vaaratiedotteet löytyvät myös hätäkeskuslaitoksen nettisivulta https://www.112.fi/ sekä laitoksen Facebook- ja Twitter-sivuilta.