Uusia vuorotteluvapaita myönnettiin viime vuoden tammi-marraskuussa kaikkiaan 4 800 kappaletta. Finanssivalvonnan tilastoinnin mukaan toissavuonna myönteisen vuorotteluvapaapäätöksen sai 6 700 henkilöä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla esitti tammikuussa vuorotteluvapaan lopettamista.
Vuorotteluvapaa on aina kiinni työnantajan tahdosta. Julkisella sektorilla työntekijöiden ehdottamiin vapaisiin suhtaudutaan tilastojen perusteella myönteisemmin. Vuorotteluvapaalle jää useimmiten opettaja, terveydenhuollon ammattilainen tai muu julkisen sektorin työntekijä. Niissäkin ammateissa pudotusta on ollut ajanjaksolla 2016–2017 jopa 55–60 prosenttia.
Viime vuoden tarkat luvut valmistuvat vasta syyskuussa.
Vuorotteluvapaata on käytetty mm. opiskeluun tai lasten tai omaisten hoitamiseen. Etlan mukaan halukkaat voisivat opiskella aikuiskoulutustuella.
Finanssivalvonta ei tilastoi aikuiskoulutustuen käyttöä. Sen sijaan työttömyysturvaa käytti toissavuonna omaehtoiseen opiskeluun liki 8 prosenttia työttömistä.
Lähtöpalkka pieni tai keskisuuri
Vuorotteluvapaa on etenkin naisten suosiossa, sillä miesten osuus on neljännes. Yleisimmin vuorotteluvapaalle lähdetään 53–55-vuotiaana.
Ennen vuorottelua valtaosa ansaitsi 2000–3500 euroa kuukaudessa. Aivan pienimmissä ja suurimmissa palkkaluokissa vuorotteluvapaan suosio on vähäistä.
Keskimäärin vuorottelukorvaus oli toissavuonna 56 euroa päivässä. Vuorottelukorvauksia maksettiin tuolloin kaikkiaan 43 miljoonaa euroa ja viime vuoden tammi-marraskuussa 26 miljoonaa euroa.
Jo 2017 vuorottelukorvausmenot laskivat vuodesta 2016 peräti 56 prosenttia ja vuorottelukorvausta saaneiden henkilöiden määrä 33 prosenttia.
Tiukat ehdot karsivat hakijoita
Ehtojen kiristäminen on vähentänyt vuorotteluvapaan suosiota. Vielä vuonna 2014 vuorotteluvapaalla oli 20 800 henkilöä, mutta 2017 enää 9 600 henkilöä.
Aiemmin vuorotteluvapaalle pääsi 10 vuoden työhistorialla. Vuoden 2014 alusta lähtien hakijalta vaadittiin 16 vuoden työhistoriaa ja vuodesta 2016 lähtien vaatimuksena on ollut 20 vuoden työura.
Samalla on estetty vapaan käyttö ns. jäähdyttelyyn, eli vuorotteluvapaalta ei saa jäädä eläkkeelle, vaan vapaan jälkeen pitää jatkaa töissä vielä kolme vuotta. Rajoitus ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.
Nykyisin vuorotteluvapaa saa kestää enintään puoli vuotta. Vähimmäispituus on 100 kalenteripäivää. Aiemmin vuorotteluvapaalle saattoi hakea jopa vuodeksi ja vapaan pystyi jaksottamaan.
Myös vuorotteluvapaakorvausta on leikattu. Nykyisin vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota hakija saisi työttömäksi jäädessään. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon vuorotteluvapaakorvauksessa.
uutiskirje 
