Permakulttuuri
Ekologisen suunnittelun menetelmä, joka jäljittelee luonnon omia prosesseja. Pohjana kolme eettistä periaatetta: huolenpito maasta, huolenpito ihmisistä ja reilu jako.
Taustalla alkuperäiskansojen ymmärrys luonnosta, sen pohjalta kehittely käynnistyi 1970-luvulla Australiassa.
Voi tutustua mallikohteiksi valituissa LAND-keskuksissa, joita on eri puolilla maailmaa.
Sovelletaan maa- ja puutarhatalouden lisäksi laajalti ruuan- ja energiantuotannossa, koulutuksessa ja yhteisösuunnittelussa.
LAND-keskusta pyörittää Elävän Kulttuurin Koroinen -yhdistys, joka on vuokrannut Koroisten tilan ja siihen kuuluvan maa-alueen Turun kaupungilta.
– Toiminnan ydin on esitellä permakulttuuria. Koroisilta voi tulla hakemaan mallia vaikkapa vihannesten kateviljelystä ja biologisten lannoitteiden valmistamisesta tai kasvikiltojen ja ruokametsien perustamisesta ja ylläpidosta, selvittää yhdistyksen aktiivi Anton Nordqvist.
Permakulttuurissa kehitetään luonnon kanssa sopusoinnussa olevaa kestävää elämäntapaa. Kyse on suunnittelumenetelmästä, jota voi soveltaa missä vain. Sen ytimessä on kolme eettistä periaatetta: huolenpito maapallosta ja ihmisistä sekä resurssien reilu jako. Menetelmää käytetään muun muassa ruuan ja energian tuotannossa ja sosiaalisessa toiminnassa.
LAND-keskusten verkosto on kansainvälinen permakulttuurimallitilojen verkosto.
– LAND-toiminta tuo Koroisten tilan Euroopan permakulttuuriverkoston kartalle ja mahdollistaa muun muassa kokeneiden asiantuntijoiden koulutusvierailut sekä tutkimusmateriaalien jakamista eri projektien ja toimijoiden välillä, Nordqvist sanoo.
Pysyvät tutkimusohjelmat eri ilmastoissa ovat Nordqvistin mukaan tärkeä osa LAND-keskusten roolia permakulttuurisuunnittelun soveltamisessa ja arkipäiväistämisessä.
LAND-projekti on alkanut Britanniasta, jossa keskuksia on jo yli sata. Pohjoismaista aktiivisimmin LAND-verkostoaan on kehittänyt Tanska, jossa keskuksia on parisenkymmentä.
Vaihtoehto nykyjärjestelmille
Nordqvistin mielestä keskeistä LAND-keskuksen toiminnassa on rohkeus tuoda esille vaihtoehtoja nykyiselle järjestelmälle.
– Permakulttuuri lähtee nykyhetkestä käsin miettimään suuntaa eteenpäin. Se ei siis pyri vallankumoukseen, vaan tutkii vallassa olevat rakenteet ja lähtee niiden resursseista ja tilanteista eteenpäin.
Suunta on tärkeä. Koroisten tilalla suuntana on permakulttuurin esittäminen mahdollisimman hyvin Suomen olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.
LAND-keskukset eri maissa voivat poiketa toisistaan paljonkin. Tanskassa ja Englannissa on maatiloja, Ruotsissa taas on vierailukeskusravintola, joka kasvattaa ravintolan ruuat omassa esittelypuutarhassaan.
”Luonnonsuojelu on samalla ihmisen suojelua.”
Koroisilla on pitkät perinteet tapahtumien järjestämisessä. Tarjolla on käytännön kursseja, opintopiirejä, viikonlopputapahtumia ja luentoja.
– Täällä ovat palstaviljelmät, navetan eri toimijat, kuten fillarikirppis Maailmanpyörä, savipajat ja on vapaakoulu Feeniks.
Koroisen voi hänen mukaansa nähdä perinteisenä maatilana, mutta myös hyvin modernina paikkana, joka on vahvassa yhteydessä kaupunkiin.
– Ehkä tämä on paikan suurin lahja on, että täällä voidaan elää vähän molemmissa maailmoissa.
Peltoprojekti
Uusinta uutta Koroisilla on peltoprojekti, jota Nordqvist esittelee innostuneesti. Yhdistys vuokrasi tilan viereltä kesannolla pitkään olleen pellon viime vuonna, jolloin se oli ensimmäistä kertaa luomuviljellyssä. Projektissa selvitetään muun muassa sitä, miten glyfosaatti vaikuttaa maaperässä ja miten maa voidaan elvyttää rikkaruohomyrkyn käytön loputtua.
Kyseisellä pellolla on tehty Suomen ensimmäisiä glyfosaattikokeiluja 1990-luvulla, ja glyfosaatin käyttö on jatkunut 2000-luvulla asti. Juuri siksi yhdistys halusi yhdessä Turun yliopiston maaperäbiologien ja geologien kanssa tutkia maaperän elpymistä.
Maaperänäytteiden otto jo on käynnistynyt ja ensimmäinen luomuviljelyvuosi on elvyttänyt maaperää.
Sosiaaliset rakenteet
Mutta Koroisille voi tulla sellainenkin, joka ei ole kiinnostunut maanviljelystä.
– Täältä voi löytää tapoja vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, Nordqvist sanoo ja muistuttaa keskuksen sosiaalisesta toiminnasta ja monenlaisista projekteista.
Koroisilla pohditaan ihmisen yhteyttä luontoon niin kaupunkilaisena ja maalaisenakin, siellä tuodaan esiin isoja ja pieniä ympäristötekoja.
– Ilmastonmuutosta ajatellen pyrimme täällä luomaan turvallista mielialaa sille, että yksittäisten ihmisten paikalliset teot vaikuttavat. Kuten YK raportissaan sanoo: paikallistoiminta on kaikkein tärkeintä. Yrityksiin ja valtioihin ei voida luottaa, mutta ihmiset välittävät. Luodaan siis edellytyksiä ihmisten toiminnalle.
Nordqvist korostaan sosiaalisien kysymysten tärkeyttä. Hän toivoo, että Koroisille saadaan luotua sellaiset olosuhteet, joissa paikan kaikkien toimijoiden omat tavoitteet pääsevät toteutumaan.
– Haluamme näyttää, että luonnon suojelu on samalla ihmisen suojelua.
Opintopiiri sunnuntaisin
Turun permakulttuuriopintopiiri kokoontuu Koroisten LAND-keskuksessa keväällä joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 15.
Su 3. 2. aiheena on tuotantokasvien kasvatus ikkunalaudalla ja parvekkeella, idätys ja versotus, varhaisvihannesviljely ja taimien esikasvatus. Siemeniä voi tuoda vaihtoon.
Su 3. 3. opetellaan omenapuiden varttamista
Su 7.4. aiheena kanat. Näkökulma pienimuotoinen kanastelu jopa kaupunkipihoilla ja kanojen monipuolinen hyödyntäminen.
Su 5.5. viljellään sieniä. Sienipetejä ja -pölkkyjä ainakin tulossa.
Opintopiiri on kaikille avointa matalan kynnyksen vertaisoppimista ja mukaan ovat tervetulleita kaikki permakulttuurista kiinnostuneet taustasta riippumatta.
Permakulttuuri
Ekologisen suunnittelun menetelmä, joka jäljittelee luonnon omia prosesseja. Pohjana kolme eettistä periaatetta: huolenpito maasta, huolenpito ihmisistä ja reilu jako.
Taustalla alkuperäiskansojen ymmärrys luonnosta, sen pohjalta kehittely käynnistyi 1970-luvulla Australiassa.
Voi tutustua mallikohteiksi valituissa LAND-keskuksissa, joita on eri puolilla maailmaa.
Sovelletaan maa- ja puutarhatalouden lisäksi laajalti ruuan- ja energiantuotannossa, koulutuksessa ja yhteisösuunnittelussa.
uutiskirje 
