Työperäistä maahanmuuttoa on sujuvoitettava, muuten Suomen talouskasvu ja hyvinvointiyhteiskunnan edellytykset hiipuvat. Näin totesivat työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat Ääni työlle -kiertueellaan Helsingin Sanomatorilla tiistaina.
– Kasvun suurin este on ammattitaitoisen työvoiman saanti. Yrityksillä on jopa 40 000 avointa työpaikkaa, joihin ei saada työntekijöitä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies harmittelee.
Kasvua tarvitaan, sillä väestö ikääntyy ja syntyvyys on ennätyksellisen alhainen. Viime vuonna Suomeen syntyi 48 000 lasta. Ennusteissa odotettiin 57 000 lasta.
– Kaikille viime vuonna syntyneille on tiedossa opiskelupaikka korkeakoulussa ja 4 000:lle kaksi, Häkämies heittää.
Hän toivoo Suomeen työhön tulevien lupaprosessin lyhentämistä yhteen kuukauteen.
– Jos työluvan antaminen ei tässä ajassa onnistu, se on katsottava myönnetyksi.
Ääni työlle -kiertueelle osallistuvat STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Akavan työelämän asioiden päällikkö Lotta Savinko, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sekä EK:n Häkämies. He kaikki ovat samaa mieltä työperäisen maahanmuuton tarpeesta. Sekä yrityksiin että kuntien palvelukseen tarvitaan lisää työvoimaa.
– Tarvitaan lisää työvoimaa, kunhan työehdot ovat kunnossa, Eloranta tiivistää.
Töihin tuhansia maahanmuuttajia
Suomeen on viime vuonna muuttanut työn perässä noin 4 000 Euroopan unionin kansalaista työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan. EU:n ulkopuolelta on saapunut 6 700 henkilöä. Ministeriön laskelmien perusteella työllisyysasteen nosto vaatii 20 000 maahanmuuttajaa vuosittain.
Akavan Savinko on huolissaan aivovuodosta Suomesta muihin maihin. Hän muistuttaa, että kolme neljästä jo Suomessa olevasta maahanmuuttajasta on työikäinen.
– Suuri osa heistä on perusasteen koulutuksen varassa. Meidän pitää määrätietoisesti saada heidät kouluttautumaan ja työllistymään mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Etenkin turvapaikanhakijoina tai pakolaisina Suomeen tulleet naiset ovat sijoittuneet heikosti työmarkkinoille. Eloranta uskoo perhevapaiden uudistuksen auttavan osaltaan näitä naisia työelämään.
Saatavuusharkinta jakaa mielipiteet
SAK pitää kiinni työvoiman saatavuusharkinnasta eli EU:n ulkopuolelta Suomeen saapuvan työvoiman säätelystä. Työntekijä saa saatavuusharkinnan mukaisesti oleskeluluvan vain, jos hän työllistyy lain mukaisin työehdoin. Saatavuusharkintaa käytetään pääasiassa perinteisissä duunariammateissa.
EK haluaisi käytännöstä eroon, mutta SAK pelkää sen johtavan halpatyömarkkinoiden syntyyn.
– Todellisuus työpaikoilla on se, että epäkohtia on aika paljon. Tarvitaan myös määrällistä sääntelyä saatavuusharkinnan muodossa, SAK:n Eloranta perustelee.
STTK:n Palola jakaa Elorannan kanssa huolen kaksien työmarkkinoiden syntymisestä.
– Meillä on saatavuusharkinta, mutta silti meillä esiintyy palkkaukseen ja työehtoihin liittyviä ongelmia, Palola sanoo.
Akavan Savinko on saatavuusharkinnan kehittämisen kannalla mutta haluaa pitää työmarkkinoiden jakautumisen kurissa.
Asiantuntija-ammatteihin saatavuusharkintaa ei käytetä.
Ruotsi on ainut OECD-maa, jossa saatavuusharkinnasta on luovuttu.
uutiskirje 
