Nykyisellään työnantaja pääsee SAK:n päälakimies Timo Koskisen mukaan työehtokikkailusta kuin koira veräjästä. Hän muistuttaa, että SAK on jo pitkään ajanut alipalkkausta rangaistavaksi. Se on kulkenut tavoitteissa rinta rinnan toisen suuren tavoitteen, ammattiliittojen kanneoikeuden, kanssa.
– Aiemmin ajateltiin, että kanneoikeudella estettäisiin työehtosopimusten vastaisten palkkojen maksaminen, Koskinen taustoittaa.
Maailma on kuitenkin muuttunut. Ennen työntekijät olivat järjestäytyneempiä ja erilaisia työsuhteiden ongelmia oli vähemmän, ammattiliitoilla oli paremmat resurssit ja työehtosopimusten yleissitovuuteen liittyen oli vähemmän ongelmia.
Ongelmia nyt valtavasti
– On paljon ulkomaisia työntekijöitä, jotka tekevät keikkatöitä, on vuokratyöntekijöitä, alihankkijan alihankkijaa sekä rajanvetoa työsuhteen ja yrittäjyyden välillä. Ongelmia on yksinkertaisesti valtavasti, ja viikoittain vastaan tulee ihan räikeitä tapauksia, Koskinen kertoo.
Liian pientä palkkaa maksaneelle työnantajalle ei kuitenkaan ole luvassa sen paremmin sakkoa kuin muutakaan rangaistusta. Puuttunut summa pitää toki maksaa työntekijälle, jos tämä osaa sitä vaatia, mutta työntekijä saattaa joutua odottamaan saataviaan pitkäänkin.
Koskisen mielestä rikoslakia olisi nyt aika muuttaa. Työehtosopimusten vähimmäispalkkoja alemman palkan maksaminen olisi silloin palkkarikos.
Eduskuntapuolueista vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden puheenjohtajat ovat kannattaneen alipalkkauksen kriminalisointia SAK:n viime marraskuussa järjestämässä vaalikeskustelussa.
SAK ja jäsenliitot ovat yhdessä muokanneet alipalkkauksen kriminalisoinnista ehdotuksen, jossa rangaistavuus on rajattu vain työehtosopimusten alimpiin palkkaluokkiin, jolloin asiaa olisi Koskisen mukaan helppo valvoa.
Seuraavaan hallitusohjelmaan ja jatkovalmisteluun tulisi Koskisen mukaan saada myös työsuhteen ja yrittäjyyden rajan selkiyttäminen.
– Alipalkkauksen kriminalisointikin on sivuseikka, jos ei tiedetä, onko ylipäätään työsuhdetta.
uutiskirje 