Mikä yhdistää viime päivinä otsikoissa olleita yksityistä päiväkotiyritys Ankkalampea ja vanhuspalveluita tuottavaa Esperi Carea? kysyy Helsingin Vasemmisto torstaina Facebook-päivityksessään.
”No tietenkin täysin tietoinen, systemaattinen ja poikkeuksellisen härski piittaamattomuus hoidon kohteena olevien lasten ja vanhusten hyvinvoinnista”, kuuluu vastaus.
Pormestari Jan Vapaavuori kertoi keskiviikkona, että Helsinki tekee tutkintapyynnön yksityisestä Ankkalampi-päiväkotiketjusta, jonka yksiköissä on hoidettu lapsia vuosia ilman asianmukaisia rakennuslupia. Ilman lupaa toimivia päiväkoteja on seitsemän ja niissä on yhteensä 150 hoitopaikkaa.
Luvaton päiväkoti varastossa
Ankkalampi-vyyhti alkoi aueta viime perjantaina samoihin aikoihin kun ensimmäiset tiedot Esperi Caresta kantautuivat. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto eväsi silloin tilapäisen rakennusluvan Ankkalammen luvattomasti perustamalta päiväkodilta, jonka käytössä olevien tilojen turvallisuutta ja terveellisyyttä ei voida varmistaa.
Ankkalampi-ketju avasi heinäkuussa 2018 päiväkodin Lauttasaaren Vattuniemenkadulle osittain maan alla sijaitsevaan teollisuuskiinteistöön, joka on aiemmin toiminut varastotilana. Päiväkodin toiminta aloitettiin ennen kuin tilojen muuttamisesta päiväkodiksi oli jätetty lopullinen hakemus.
Helsingin Vasemmisto vertailee, että Ankkalammen tapauksessa suuri määrä lapsia vietti kuukausien ajan hoitopäivänsä tiloissa, joiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta kenelläkään ei ole takeita. Esperi Caren kohdalla yritys laiminlöi hoitajamitoituksen sillä seurauksella, että useiden vanhusten kohdalla inhimillinen vanhuus on jäänyt pelkäksi haaveeksi.
Paikkoja on liian vähän
Helsingin valtuustossa vasemmistoliiton valtuutetut totesivat kaiken tiivistyvän lopulta päiväkotipaikkavajeeseen.
”Kun julkinen puoli ei pysty tarjoamaan päiväkotipaikkaa riittävän läheltä kotia, ovat vanhemmat pakotettuja valitsemaan yksityisen palveluntuottajan silloinkin, kun eivät sitä haluaisi. Jos yksityisen yrityksen kanssa tulee ongelmia, kuten Ankkalammen kohdalla, kaatuu tilanne kaupungin hoidettavaksi. Perheiden kannalta tilanne on erityisen ikävä, sillä lapset päätyvät lähtötilanteeseen, hoitopaikkajonon hännille, josta hoitopaikan saaminen voi kestää kuukausia”, Vasemmisto tiedotti.
Ympäristö- ja lupajaoston puheenjohtajan Silvia Modig totesi perjantaina luvattomien päiväkotien lopputuleman voivan pahimmillaan olla tilanne, jossa kaupungilla on yhtäkkiä suuri määrä lapsia, joille on löydyttävä päiväkotipaikka.
– Vaikka päiväkoteja rakennetaan koko ajan lisää, Helsingin kasvaessa meillä on pysyvä vaje paikoista. Luvattomista päiväkodeista aiheutuva lisäpaikkojen tarve pahentaa tilannetta entisestään ja aiheuttaa sen, että entistä harvemmalle perheelle pystytään tarjoamaan päiväkotipaikkaa läheltä kotia.
Modig vaati kaupunkia ottamaan välittömästi päiväkotipaikkojen riittävyyden erityiseen tarkasteluun.
– Nyt on kartoitettava vaje, analysoitava lapsimäärien ennusteet ja käytävä läpi kaavasuunnitelmat, jotta voimme päätellä, minne päin lähivuosina on erityisesti tulossa päiväkoti-ikäisiä lapsia. Tämän jälkeen on tehtävä suunnitelma siitä, miten vaje kurotaan umpeen.
Helsingin Vasemmisto totesi torstaina, että ratkaisu on varakkaalle Helsingille yksinkertainen: resursoida julkisia palveluita riittävästi.
”Mitä huonommin julkista puolta rahoitetaan, sitä enemmän kysyntää on yksityisellä puolella. Pahimmillaan tilanne johtaa tapauksiin, joissa kaupunkilaiset ovat riippuvaisia yksityisesti tuotetuista palveluista, vaikka laatu olisi syystä tai toisesta heikkoa.”
Kokoomus häärii siellä ja täällä
Oma kierteensä Ankkalammen tapauksessa on se, että tälläkin kertaa kokoomus ja hoivabisnes kietoutuvat toisiinsa. Kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo muisteli torstaina aloittaneensa varhaiskasvatuslautakunnassa vuonna 2013 ja ihmetelleensä sitä, että Ankkalammen toimitusjohtaja ja Helsingin yksityisten päiväkotien liiton puheenjohtaja Heidi Ruhala istui kokoomuksen mandaatilla kyseisen lautakunnan varajäsenenä.
”Nostin asiasta metelin ja niin kokoomus sitten vaihtoi jäsentä”, Honkasalo kirjoitti Facebookissa.
Hänen mukaansa nimenomaan kokoomuspoliitikkojen intressit voittoa tavoittelevien hoivayritysten ja terveysjättien kanssa ovat leimanneet Helsingin kuntapolitiikkaa vuosien varrella. Hyvässä muistissa on apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn siirtyminen Terveystalon julkisten palveluiden liiketoimintajohtajaksi, ”eli vastaamaan juuri siitä, miten kuntien palveluita saataisiin ulkoistettua taskussaan mehevä määrä kunnallista tietoa sotesta”.
Vähemmän on puhuttu siitä, että Rätyä sijaistanyt Pia Panhelainen siirtyi pestinsä jälkeen nyt kohun silmässä olevan Esperi Caren aluejohtajaksi.
Ankkalampi-ketjun taas omistaa juuri Heidi Ruhala, joka oli kokoomuksen kuntavaaliehdokkaana 2017.
uutiskirje 
