Itärajalla mahdollisuudet jopa 25 miljoonaan rajanylitykseen vuosittain

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Suomen itäisen ulkorajan liikenne on vakiintunut 9 miljoonaan, kun mahdollisuus olisi 25 miljoonaan rajanylitykseen vuosittain. Vuonna 2013 rajanylityksiä oli 12,9 miljoonaa.

Matkustajamäärät ovat kuitenkin hiipuneet.

– Syinä ovat ruplan kurssi, ostosmatkailun määrän heittelehtiminen ja Venäjän omien matkailukohteiden houkuttelevuus, liikenneneuvos Marjukka Vihavainen-Pitkänen liikenne- ja viestintäministeriöstä toteaa.

Itä-Suomen rajakunnat ovat tehneet Venäjän raja-alueiden kanssa yhteistyötä jo vuosikymmenet. Kulttuuriyhteistyö sekä yhteistyö matkailun, ympäristön ja raja-alueiden kehittämiseksi ovat jatkuneet tähän päivään asti Euroopan unionin asettamista sanktioista huolimatta.

Imatra on liikenteen pullonkaula

Imatralla toivotaan, että kunnassa sijaitseva rajanylityspaikka saisi kansainvälisen statuksen kuten Vaalimaa. Sen myötä tavaraa voisi kuljettaa Suomesta Venäjälle, myös rautateitse. Nyt tavaraliikenne kulkee Venäjältä Suomeen, mutta ei päinvastoin.

Kaupunginjohtaja Kai Roslakka pitää väylien vähäisyyttä koko kansantalouden ongelmana.

Esimerkiksi Imatran suuri työllistäjä Stora Enso suunnittelee nostavansa tuotantoaan, mutta epäilee, ettei saa tuotteitaan Imatralta maailmalle tarpeeksi tehokkaasti.

– Väylät eivät vedä, Roslakka harmittelee.

Hän pelkää yhtiön irtisanovan työntekijöitään.

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg tunnustaa Imatran olevan liikenteellinen pullokaula Venäjälle.

Junalinjaa Petroskoihin harkittu

Vihavainen-Pitkäsen mukaan liikenne- ja viestintäministeriössä on pohdittu, veisikö esimerkiksi Helsinki–Porvoo-rata matkustajia pohjoisen reitin junilta.

Helsinki–Pietari-rata on osoittautunut menestykseksi. Junalinjaa Petroskoihinkin on harkittu, mutta näillä näkymin matkustajamäärä jäisi liian pieneksi.

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä uskoo alueensa parempaan vetovoimaan, jos nopea pikajuna Kuhmon kautta Kemijärvelle ja edelleen Jäämerelle toteutuisi. Toisesta päästä rata jatkaisi Helsingin kautta Tallinnaan.

Kouvolasta pääsee jo Kiinaan

Viime vuonna valmistui 62 vuotta tekeillä ollut moottoritie E18.

Ensimmäinen osa tiestä kulkee Turusta Helsinkiin, toinen Helsingistä Haminan kautta Vaalimaalle. E18 on tärkein reitti Venäjälle.

– Tie 387 on avautunut varareitiksi Vaalimaalta Lappeenrantaan. Sen liikennöintimäärä on jo jonkin verran kasvanut, maakuntajohtaja Jaakko Mikkola Kymenlaakson liitosta kertoo.

Kouvolasta Kiinan Chengduun kulkeva juna on liikennöinyt lähes vuoden ajan. Se ei kuitenkaan ole saanut varauksetonta kiitosta myöhästymisiensä vuoksi. Myöhästymiset ovat johtuneet Kiinasta.

Tax-free tankkausturismin sijaan?

Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen ottaa kantaa tankkausturismiin.

– Se on ihan järjetöntä puuhaa ympäristömielessä ja valtion verotusta ajatellen. Mitä, jos näistä rajanylityskunnista tehtäisiin vaikka osittainen tax-free-alue?

Riikonen ehdottaa, että Suomen puolelta saisi polttoaineitta halvemmalla verolla.