Julkiseen talouteen tarvitaan kuuden miljardin euron sopeutustoimet, esittivät valtiovarainministeriön virkamiehet noin kuukautta ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja. Hallitusvaltaan päässeet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset tekivät työtä käskettyä ja leikkauslistan VM:n virkamiesten ohjeiden mukaan.
Maanantaina esittämässään uudessa puheenvuorossa VM arvioi sopeutustoimien tarpeeksi kaksi miljardia ja jättää avoimeksi, tehdäänkö ne leikkauksilla vai veronkorotuksilla. Veronkorotuksiin ei tosin sen mielestä ole juuri varaa kansainvälisen verokilpailun takia.
Jotain on muuttunut neljässä vuodessa. Edes kokoomus ei hyppää, kun VM käskee. Pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että hyvän työllisyyskehityksen jatkuessa erityisiä leikkauslistoja ei tarvitse laatia.
– Tämä on virkamiesarvio siitä, mikä on tarpeen. On hyvä, että se saadaan nyt julkiseen keskusteluun ja kriittisen arvioinnin kohteeksi, VM:n kansliapäällikkö Martti Hetemäki sanoi maanantaina.
Arviointi on ollut suomalaisittain tällä kertaa poikkeuksellisen kriittistä. Ennen VM:n puheenvuoro on otettu faktana vastaan, nyt vastaväittäjiä riittää. On kysytty, eikö virkamiehillä ole mitään sanottavaa eriarvoisuudesta eikä ilmastonmuutoksesta.
Lisäksi virkamiehiä arvostellaan politikoinnista. Raporttia sinänsä tasapainoiseksi kokonaisuudeksi kiittänyt STTK:n pääekonomisti Ralf Sund totesi Suomen poikkeavan muista EU-maista siinä, että kestävyysvajetta käytetään talouspolitiikan määrittäjänä.
– Kestävyysvaje on tämänkin puheenvuoron taustalaskelmien ytimessä. Laskelmiin sisältyy paljon laskennallista epävarmuutta ja siksi kestävyysvajeeseen kiinnittyminen lukitsee talouspoliittista liikkumavaraa, Sund sanoi.
Myös SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta piti ongelmallisena, että tilannekuvan pohjalta virkamiehet antavat suuntaviivoja tulevalle talouspolitiikalle.
Virkamiesten astumista politiikan tontille arvosteli myös tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Hän nosti esiin kaksi asiaa.
”En allekirjoita Suomessa yleistä näkemystä siitä, ettei ansiotuloveroja voida nostaa. Perustelu ansiotuloverojen nostamattomuudelle talouspoliittisissa suosituksissa on, että se johtaisi työnteon suureen alenemiseen. Tällaista näkemystä eivät kuitenkaan empiiriset tutkimukset tue”, hän kirjoitti PT:n blogissa.
Kososen mukaan mikään tutkimus ei myöskään tue VM:n näkemystä siitä, että julkinen talous pysyy paremmassa kurissa menoja leikkaamalla kuin veroja nostamalla niin voimakkaasti, että ne voisi nähdä neutraaleina virkamiesten suosituksina.
Talouden asiantuntijat ottavat siis etäisyyttä VM:n näkemyksiin. Tulevina viikkoina nähdään, tekevätkö vaalikeskusteluja vetävät toimittajat samoin vai kilkattavatko velkakellot samalla tavalla kuin neljä vuotta sitten.
uutiskirje 
