Palkkasalaisuuden avaamista on syytä jatkaa ja muuttaa lainsäädäntöä niin, että työnantajan on julkistettava työpaikan palkkatiedot kaikille työntekijöille vähintään kerran vuodessa. Tiedoissa olisi eriteltävä kaikki palkan osat – myös bonukset ja muut työpaikalla maksettavat lisät, kirjoittaa SAK:n juristi Anu-Tuija Lehto blogissaan.
Lehdon mukaan näin voitaisiin varmistaa, että kullakin työntekijällä olisi mahdollisuus verrata palkkaansa muiden palkkaan riippumatta siitä, mihin työntekijä- ja palkkaryhmään kukin kuuluu. Mahdollinen palkkasyrjintä olisi helpompi havaita ja siten myös korjata. Palkoista myös puhuttaisiin enemmän.
– Onneksi kielteinen asenne palkka-avoimuuteen on alkanut pikkuhiljaa murentua, hän toteaa.
Palkkatieto ei ole tieto, jota täytyisi ehdottomasti suojata tai joka ohittaisi muut perusoikeudet, kuten tasa-arvon.
Monissa yrityksissä on ryhdytty puhumaan palkoista sekä julkistamaan koko henkilökunnalle työntekijöiden palkkoja ja palkkausperusteita.
Palkkaerojen kurominen matelee
Lehto on laskenut, että nykyisellä vauhdilla palkkaerojen kurominen umpeen kestää yli viisikymmentä vuotta, sillä ero kuroutuu umpeen hyvin hitaasti.
Vuonna 2017 palkkaero oli Tilastokeskuksen helmikuussa ilmestyvän ansiotasoindeksin ennakkotietojen mukaan noin 16 prosenttia, kun seitsemän vuotta aiemmin ero oli miltei sama eli 18 prosenttia. Palkkaerolla tarkoitetaan tuntipalkan keskimääräistä eroa.
– Onneksi palkkaeroihin on havahtunut myös ministeri Annika Saarikko. Hän on asettanut työryhmän pohtimaan palkka-avoimuuden merkitystä samapalkkaisuuden edistämisessä. Palkkaeroon puuttuminen tiukoin ottein jää seuraavan hallituksen tahtotilasta kiinni.
Saarikon asettamalla työryhmällä on työskentelyaikaa maaliskuun puoliväliin saakka.
Palkka-avoimuus ei tietosuojan vastaista
Lehto muistuttaa, että palkka-avoimuus edellyttää myös, että työntekijät tuntevat palkan määräytymisperusteet. Työehtosopimusten palkkausjärjestelmien tai muun työpaikalla noudatettavan järjestelmän on oltava avoimia ja läpinäkyviä. Järjestelmiä pitäisi tarkastella sukupuolivaikutusten näkökulmasta.
– Moni työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä näyttää tasa-arvoiselta, mutta tarkemmalla analysoinnilla on mahdollista havaita, että palkkausjärjestelmä tukee sukupuolittuneita työmarkkinoita. Miesvaltaiset tehtävät arvioidaan palkkausjärjestelmässä usein naisvaltaisia tehtäviä vaativammiksi.
Jos palkan määräytymisperusteet ja palkkataso olisivat kaikkien tiedossa, työntekijät tietäisivät, miten omaan palkkaan voisi vaikuttaa. Lehdon mukaan palkka-avoimuus ei ole Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen vastainen.
uutiskirje 
