Tiedustelulakien ympärillä kuohuu. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ottaisi suojelupoliisin tehtävät ja valtaoikeudet tarkasteluun 2–3 vuoden päästä. Oikeusasiamiehen ohella Suomen ylimpänä laillisuusvalvojana toimiva Pöysti perustelee kantaansa huolellaan perusoikeuksien toteutumisesta. Asiasta kertoi tänään Helsingin Sanomat.
Pöystin kannanotto on poikkeuksellinen: oikeuskansleri tulee julkisuuteen juuri samana päivänä, kun eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä piti olla hallituksen esitys sotilastiedustelusta ja siviilitiedustelusta.
Käsittely peruuntui eduskunnassa, kun siviilitiedustelulaki on törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin. Asiasta kertoi Yle.
Oikeusministeriö hakee yhtä uutta valvojaa – tiedusteluvalvontavaltuutettua – jo nyt, vaikka lait ovat vasta eduskunnan käsittelyssä.
Virkaa täytetään, vaikka lainsäädäntö on kesken
Supolle ollaan säätämässä kaksoisrooli poliisina ja tiedustelupalveluna. Siviilitiedustelua ei yleensä yhdistetä poliisin valtaoikeuksiin. Supo pystyy käyttämään telekuuntelua ja peitetoimintaa ilman rikosepäilyä. Tämä on Pöystin huolen ytimessä.
Tiedustelukohteen rikosepäilyn poistuminen on iso muutos verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jossa pakkokeinojen käyttö on ollut sallittua vain rikoksesta epäillyn kohdalla. Pöystin mukaan nyt eduskunnassa oleva malli luo erityishaasteen valvonnalle.
Hänen mukaansa kansainvälinen ihmisoikeusnormisto edellyttää selkeästi, että mitä enemmän on valtuuksia, sitä vahvempia mekanismeja tarvitaan valvontaan. Nyt Supon toimintaa valvovat tietosuojavaltuutettu sekä eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri. Supolla on myös sisäistä laillisuusvalvontaa.
Tiedustelulakien valmistelussa on lisätty parlamentaarista valvontaa. Oikeusministeriö hakee yhtä uutta valvojaa – tiedusteluvalvontavaltuutettua – jo nyt, vaikka lait ovat vasta eduskunnan käsittelyssä.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on Supon valvonnan lisäksi siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvonta. Virka on täysin uusi, ja valintaan liittyy varmasti intohimoja. Hallitus haluaa pitää omissa näpeissään tiedusteluvalvontavaltuutetun valinnan. Valittava aloittaa huhtikuun alussa.
Lainsäädäntöä tehtiin terrorismin uhkan varjossa
Tiedustelulait säädetään poikkeuksellisesti kiireellisinä. Tätä perusteltiin muun muassa kansainvälisen terrorismin uhkalla ja sillä, ettei Suomessa ole kansainvälisissä yhteyksissä tarvittavaa tiedustelua koskevaa lainsäädäntöä.
Tiedustelulakien säätämisvauhti sai uutta pontta Turussa tapahtuneen terrori-iskun jälkeen. Terrorismin uhkan varjossa keskusteluilmapiiri on ollut suopea tiedustelulakien säätämiselle. Yhteiskunnallista keskustelua on toki käyty, mutta kritiikki tiedustelulakeja kohtaan on jäänyt todennäköisesti loivemmaksi kuin mitä se olisi ollut ilman terrorismin uhkaa.
Valvonnan tarpeellisuus korostuukin, aivan kuten Pöysti korostaa. Eniten on puhuttanut yksityisyyden suojan heikentyminen tiedustelun myötä.
Professori Martin Scheinin arvioi, että kiireelliseksi julistettu ja yksimielisesti hyväksytty perustuslain muutos heikensi luottamuksellisen viestin suojaa suhteessa tiedonhankintaan, joka kohdistuisi joko sotilaalliseen toimintaan tai kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan.
Juuri Supon rooteliin tulee kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaava toiminta. Kansallisen turvallisuuden käsitteen on pelätty jäävän jossain määrin hähmäiseksi. Pöysti näkee kuitenkin, että laissa on selvästi säädetty valtuudet ja rajat.
uutiskirje 
