Nuorten työllisyys on kohentunut

Nuorten työllisyys on kohentunut ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on vähentynyt. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli viime joulukuussa 6,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2017 Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan.

Myös nuorten työttömyysjaksot ovat lyhentyneet, mikä on tärkeää pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa. Tutkitusti kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen pitkäaikaistyöttömyyden riski kohoaa.

– Olemme saaneet käänteen aikaiseksi, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) luonnehti tuloksia Helsingissä pidetyssä mediatilaisuudessa tiistaina.

– Erityisesti myönteinen kehitys on auttanut nuoria miehiä.

Grahn-Laasonen kiittää maan hyvää työllisyyskehitystä, joka on vaikuttanut nuortenkin työllistymiseen.

Myös hallinnonalat ylittävä yhteistyö saa niin Grahn-Laasoselta kuin tilaisuuteen osallistuneilta perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta (kesk) ja työministeri Jari Lindströmiltä (sin) kiitokset.

Hallituksen puoliväliriihessä ministerit kokosivat keskuudestaan NEET-työryhmän. Hallitus laati 19-kohtaisen ohjelman vähentääkseen nuorten syrjäytymistä. Keskeinen toimi on ollut nuorten työllistäminen.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien eli 20–24-vuotiaiden ns. NEET-nuorten osuus on vähentynyt vuoden 2015 noin 15 prosentista viime vuoden 11,8 prosenttiin.

NEET tarkoittaa henkilöä, joka on työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella. Termi on lyhenne englanninkielisen termin ensimmäisistä kirjaimista, Not in Employment, Education or Training.

Elämä hallintaan ennen työuraa

Työllisyyspalvelut eivät yksin riitä. Tarve hallinnonalojen yhteistyöhön on selvinnyt kyselyistä, joissa nuoret valittivat pettymystään sosiaali- ja terveyspalveluihin.

– Nuorten joukossa on niitä, joiden on pitänyt saada moni asia kuntoon ennen työllistymistään esimerkiksi terveyden ja elämänhallinnan parissa, Saarikko tiivistää.

Kun vuonna 2015 NEET-nuoria oli 52 000, vuonna 2018 heidän määränsä oli noin 38 000. Luku on vielä korkea, mutta Lindström pitää kehityksen suuntaa ja siihen johtaneita toimia oikeina.

Hän toivoo oppisopimuskoulutuksen edistämistä, joka on tärkeää heille, joille koulun penkillä istuminen ei sovi.

Turvallinen aikuinen tueksi

Nuoret ovat itse kertoneet toivovansa henkilökohtaista opastusta elämäntilanteeseensa ja turvallista aikuista tuekseen.

Yksilöllisiä tapaamisia tehdään muun muassa Ohjaamoissa, joita on 60 ympäri maata. Ohjaamo on kaupunkien sekä kuntien ja TE-toimistojen tarjoama palvelupiste, jossa ammattilaiset etsivät ratkaisuja nuoren syrjäytymisen ehkäisemiseksi tai syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi yhden luukun periaatteella.

– Ohjaamot ovat tiivistäneet kuntien ja valtion yhteistyötä tällä saralla, Lindström hehkuttaa.

Ohjaamoiden toiminta on Saarikon mukaan saanut erittäin hyvää asiakaspalautetta.

– Asiakastyytyväisyyskyselyissä keskiarvo on ollut yli 9.

Hallitus on päättänyt rahoittaa Ohjaamoita vuosittain 5 miljoonalla eurolla vuoteen 2021 saakka.

Ohjaamo-konsepti on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.