Kuntasektorin eläkemaksujen nopea kohoaminen saadaan taittumaan, kun kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien eläkkeet siirretään työeläkejärjestelmään ja heidän mahdolliset lisäeläkkeensä jäävät Kevaan.
Eläkejärjestelmien erillisyys – raportti luovutettiin tiistaina kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk). Työryhmä esittää yksimielisesti kustannusneutraalia muutosta eläkejärjestelmään.
Työryhmän puheenjohtaja Heli Backman sanoo, että jokaisen kuntasektorilla olevan eläke turvataan ja lasketaan yksilökohtaisesti. Työeläketasoinen eläke siirretään TyEL-Kevaan ja ylijäävä lisäeläkeosa jää Julkis-Kevaan. Uudistus koskee sekä tulevia että jo maksussa olevia eläkkeitä, jos eduskunta muutokset hyväksyy.
Vehviläinen toivoo, että työryhmän raportti saadaan pikaisesti jatkovalmisteluun lisälaskelmien takia. Tavoitteena on, että uudistus astuisi voimaan 2027, minkä takia hallituksen esityksen tulisi olla valmiina jo 2023.
Julkisen sektorin eläkeasioista vastaava Keva pitää esitystä hyvänä pohjana valmistelulle. Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää tärkeänä, että kuntasektorin eläkemaksut kyetään pitkähkön siirtymäajan jälkeen saamaan yksityisen sektorin tasolle.
Työkyvyttömyyseläkkeet eri perustein
Kuntasektorilla eläkekertymä on ollut parempi kuin yksityisellä sektorilla, mutta myös eläkemaksut ovat olleet korkeat ja nousseet nopeasti.
Palkansaajille maksuosuus on sama sekä yksityisellä että kuntasektorilla, eli 6,75–8,25 prosenttia palkasta iästä riippuen. Työnantajan maksuosuus yksityisellä sektorilla on tänä vuonna 17,35 prosenttia, mutta kuntasektorilla 24,40 prosenttia palkoista.
Työkyvyttömyyseläkkeiden ehdot säilyisivät kuntasektorilla osin parempina.
Yksityisellä sektorilla työkykyä arvioidaan sen mukaan, soveltuuko työntekijä ylipäätään työhön. Kuntasektorilla työntekijän työkykyä arvioidaan suhteessa hänen ammattiinsa. Työryhmä esittää, että kuntasektorin sääntöä sovellettaisiin edelleen ennen vuotta 1972 syntyneisiin.
Kunnat ja maakunnat lisäosan maksajiksi
Tulevaisuudessakin sekä kunta- että yksityisellä sektorilla työskentelevät maksaisivat yhtä suurta eläkemaksua.
Kunnat saisivat vapaasti harkita, milloin yksityistää palveluitaan ja milloin ei. Nyt eläkemaksut ovat vaikuttaneet päätökseen merkittävästi.
Lisäeläkkeiden maksajiksi tulisivat kunnat ja maakunnat.
Kevan asema muuttuisi vähitellen neutraaliksi siten, että siitä tulisi samanlainen toimija työeläkevakuuttamisessa kuin muistakin työeläkeyhtiöistä, -säätiöistä ja -kassoista. Nyt Kevalla on ollut monopoli kuntien ja kuntayhtymien eläkevakuuttamiseen.
Leveämmät hartiat tuleviin koetuksiin
Ministeri Anu Vehviläinen totesi, ettei hän uskaltanut odottaa työryhmältä yksimielistä esitystä, sillä asiaa on pohdittu vuosien varrella useissa eri kokoonpanoissa.
Esitys antaa hänen mukaansa hyvät valmiudet vahvistaa eläkejärjestelmää mm. väestön ikääntymistä ajatellen. Isoin haaste on, että mahdollisen sote-uudistuksen myötä suuri osa kuntasektorin henkilöstöstä siirtyy yksityiselle sektorille.
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes pitää työryhmän esitystä pienenä ihmeenä. Hän kuului esityksen tehneeseen sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteiseen asiantuntijatyöryhmään, joka valmisteli esitystä reilut 1,5 vuotta.
– Kevan asemasta on puhuttu vuosikaudet. Enteet yksimieliselle esitykselle eivät olleet mitenkään selvät, mutta asiantuntijatyöllä pystytään hakemaan ratkaisuja, Siimes Eläkejärjestelmien erillisyys – raportti luovutettiin tiistaina kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle totesi UP-uutispalvelulle.
Asiantuntijaryhmään kuuluivat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt, Eläketurvakeskus, Työeläkevakuuttajat TELA, Keva, työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Kuntaliitto. Tämän lisäksi esitystä valmisteltiin useissa alaryhmissä.
– Mitä leveämmät hartiat saadaan sen parempi. Kun vielä syntyvyys saadaan nousemaan ja maahanmuuttajien työllisyysaste hyväksi, riskit pienenevät, Siimes sanoo.
uutiskirje 
