Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen pitää pyhäntälaisyhtiö Lapwallin tekemiä, ay-väen suututtaneita toimenpiteitä oikeudellisesti ongelmallisina, kertoo Taloussanomat.
Teollisuusliiton johtokunta päättää lähiaikoina, haastaako se suurelementtejä valmistavan yhtiön käräjäoikeuteen ja asettaa myös saartoon. Kiista koskee sekä yhtiön bonusrahamallia että ammattiliittojen jäsenmaksuperinnän lakkauttamista.
Teollisuusliitto karsastaa useitakin Lapwallin viime aikojen toimia, joita se pitää poikkeuksellisenkin härskinä. Liitossa eniten puhuttanee päätös irtaantua vuosikymmenten perinteestä periä ay-maksu palkasta.
Jäsenmaksuperinnän sijaan Lapwall maksaa työntekijälle Yleisen työttömyyskassan, niin kutsutun Loimaan kassan, jäsenmaksun.
Jäsenmaksupäätöksen peruuttaminen ei saa olla syrjivää
Seppo Koskisen mukaan jäsenmaksupäätökseen liittyy oikeudellisesti monia asioita. Pääjohtopäätös lienee, että peruuttaminen ei saa olla syrjivää. Sinänsä järjestäytymätön työnantaja ei tarvitse virallista valtuutuksen peruuttamista lopettaakseen maksujen maksamisen.
– Yleissitovuusjärjestelmässä työnantaja on velvollinen soveltamaan työsuhteisiin liittyviä ehtoja, mutta aika monet ovat sitä mieltä, että ay-jäsenmaksujen perintä ei ole tes-ehtoihin rinnastuva ehto.
Toisaalta sitten se, että Lapwall kytki Loimaan kassan mukaan ja ohjaa ay-jäsenyyden sijaan liittymään siihen, synnyttää Koskisen mukaan ilman muuta ”syrjintäväitteen”, jota tuomioistuin voi puntaroida.
Valtuutuksenkin osalta voi syntyä tästä syystä väite syrjivästä toiminnasta ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen perusteella. Jos he vain lopettaisivat jäsenmaksujen perinnän, siihen ei pääsisi syrjintäargumentilla puuttumaan. Heidän olisi ilman muuta pitänyt tehdä niin, että hoitavat ensin yhden asian ja joskus myöhemmin vasta toisen.
KKO: Laillinen työtaistelu ei voi viedä bonusrahaa
Teollisuusliitto harkitsee myös, viekö se Lapwallin bonusrahamallin oikeuteen. Yritys on maksanut terveysperusteista bonusrahaa niille, joille ylimääräistä poissaolopäivää ei kertynyt loppuvuonna. Kannustin rajaa lakkoilevan työntekijän ulos.
Koskinen näkee, että malli muistuttaa tamperelaisen Kiilto Oy:n bonusmallia. Erona on, että siellä bonusraha oli osana laajempaa terveyden edistämisen kokonaispakettia, jossa myös sairastuneille luvattiin etuuksia.
– Oikeus piti tämän takia järjestelmää laillisena muutoin, paitsi totesi selvästi, että lapsen sairastumisen takia päiviä ei voi vähentää.
Työtaisteluiden osalta on myös olemassa korkeimman oikeuden (KKO) päätös. Jos työntekijä osallistuu siihen oman järjestönsä päätöksen perusteella, silloin ei saa vähentää työnantajan yksipuolisesti lupaamia etuuksia, Koskinen huomauttaa.
Eroa ei ole sillä, onko kyse poliittisesta lakosta tai työehtokiistasta.
Koskinen viittaa ratkaisuun vuodelta 2016. Siinä KKO linjasi, että omalla päätöksellä lakkoilleelta bonusrahan voi vähentää, mutta lailliseen työtaisteluun osallistuneelta ei voi.
uutiskirje 
