Taistelu sote-uudistuksesta on pari viime päivää kiteytynyt yhden sanan ympärille: notifikaatio. Kyse on sen tulkinnasta, mitä perustuslakivaliokunta tarkoitti todetessaan, että valinnanvapausesityksessä tarvitaan EU-komission päätös, onko valinnanvapauslaissa EU:n kilpailuoikeuden vastaisia elementtejä.
Perustuslakivaliokunta antoi viikko sitten hallitukselle kaksi mahdollisuutta: joko notifikaatio tai valinnanvapauslain toimeenpanon keskeyttäminen siihen asti, että lainvoimaisuusilmoitus on saatu komissiolta.
Hallitus kuitenkin valitsi tällä viikolla kolmannen tien. Se päätti hankkia valinnanvapauslaille EU:n komission hyväksynnän oikeusvarmuusilmoituksen kautta ja tulkitsee tämän olevan notifikaatio.
Asiasta kiisteltiin suurin osa eduskunnan torstaista kyselytuntia opposition ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) välillä.
– Notifikaatio on virkamiehiltä saamani tiedon mukaan yläkäsite mistä tahansa ilmoituksesta komissiolle, Saarikko vastasi kritiikkiin.
– Sen keskeinen ero notifikaatioon, josta te olette puhunut, on siinä, että laki voidaan panna täytäntöön sen aikana, hän jatkoi.
Eri sanat, eri merkitys
Valtiosääntöasiantuntijat ovat kuitenkin tyrmänneet Saarikon ja hallituksen tulkinnan.
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio sanoi Ilta-Sanomille, ettei oikeusvarmuusilmoitus ole sama asia kuin perustuslakivaliokunnan edellyttämä notifiointi.
– Oikeusvarmuusilmoitus tehdään varmuuden vuoksi vain tilanteessa, jossa EU:n jäsenmaalla on lähtökohtana se, ettei lainsäädännössä ole mitään notifioitavaa.
Maakunta ei voi mennä konkurssiin
Miksi käsitteillä sitten on väliä?
Vasemmistoliiton Li Andersson on todennut, että virheellinen menettelytapa voi johtaa maakunnat pakkoyhtiöittämään peruspalvelutuotantonsa vastoin perustuslakivaliokunnan näkemystä.
Kiistassa on kysymys siitä, että yritykset voivat mennä konkurssiin, mutta maakunnat eivät. Tämä on EU:n sisämarkkinoilla kielletty tukimuoto, mikäli kyse on markkinoilla tapahtuvasta toiminnasta.
Notifikaatiossa siis haetaan EU:lta näkemys, onko Suomen tuleva sote markkinaehtoinen vai ei. Jos varmuutta ei hankita, pääomasijoittajien hallinnoimat yritykset valittavat varmasti EU-oikeuteen, Andersson kuvaili tilannetta Facebookissa.
”Jos EU-oikeudessa myöhemmin todetaan että maakuntien liikelaitosten konkurssisuoja on kiellettyä valtiontukea, joutuvat maakunnat yhtiöittämään peruspalvelutuotantonsa, vastoin perustuslakivaliokunnan näkemystä. Silloin saadaan juuri se vahvasti pörriäisten ehdoilla rakennettu markkinaehtoinen ja perustuslain vastainen sote, minkä kokoomuslaiset haluavat. Siksi hallitus ei halua kuulla asiantuntijoita, eikä halua tehdä notifikaatiota”, hän jatkoi.
Peruspalvelut toimenpidekieltoon?
Vihreiden Ville Niinistö piti kyselytunnilla riskinä sitä, että jos oikeusvarmuus ei pidäkään EU-oikeuden kannalta, niin maakunnan liikelaitokset voidaan suomalaisen kansallisen tuomioistuimen päätöksellä määrätä jopa väliaikaiseen toimenpidekieltoon, vaikka perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että julkinen palvelu toimii kaikissa tilanteissa.
Myös valtiosääntöoppineet jakavat tulkinnan siitä, että notifikaatiossa tarkoitus on selvittää, voivatko maakunnan liikelaitokset ja yrityksen ylipäätään toimia samoilla markkinoilla. EU-laissa liikelaitosten konkurssisuoja ja veroedut saatetaan tulkita kielletyksi valtiontueksi.
Annika Saarikon mukaan mitään ongelmaa ei ole, koska sote-keskukset astuvat voimaan vasta vuoden 2022–2023 tienoilla.
– Meillä on hyvä aika muodostaa tämä yhteinen kanta komission kanssa asiasta tämän oikeusvarmuusilmoitusmenettelyn kautta ja tarvittaessa muuttaa niitä järjestelmän yksityiskohtia, jotka voivat olla valtiontuen näkökulmasta ongelmallisia, ja tällöin välttää tilanne niin, että me emme koskaan päätyisi tästä ikään kuin oikeusprosesseihin.
Rasti vain toiseen ruutuun
Saarikko on saanut tukea sote-johtaja Päivi Nergiltä, jonka mukaan mikä tahansa oikeusvarmuusilmoitus on notifikaatio. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman taas heilutti kyselytunnilla lomaketta, jossa ero kirkastuu. Hallitus joutuu nimittäin täyttämään komission asetuksen mukaisen valtiontuen tietolomakkeen, josta laitettava rasti vain toiseen ruutuun sen mukaan, onko kysymys notifioinnista vai oikeusvarmuusilmoituksesta.
Erikoista asiassa on se, ongelma on ollut tiedossa vuoden. Koko oppositio vaati melkein tasan vuosi sitten, että hallitus varmistaa etukäteen EU-komissiolta sote-uudistuksen valinnanvapauden yhteensopivuuden EU:n kilpailuoikeuden kanssa.
Tätä edelsi korkeimman hallinto-oikeuden esittämä huoli, että esitetty perusterveydenhuollon malli voi olla ristiriidassa EU:n kilpailuoikeudellisten valtiontukisäännösten kanssa ja että asia pitäisi notifioida EU-komissiolle ennen lakien eduskuntakäsittelyä varmuuden saamiseksi.
Riski nousi viime talvena uudelle tasolle EU-tuomioistuimen kumottua komission Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää koskevan ratkaisun. Juuri silloin kumottuun komission ratkaisuun hallitus pääosin osin nojautui perustellessaan, miksi valinnanvapausmallin notifiointi ei sen mielestä ollut välttämätöntä.
uutiskirje 