SAK on huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista ja kansainvälisen ilmastopolitiikan riittämättömyydestä. Kunnianhimon tasoa nostettaessa on huolehdittava oikeudenmukaisesta siirtymästä, jotta kansalaisten tuki ilmastotoimille vahvistuu, järjestön hallitus vaatii.
SAK:n hallitus linjasi maanantaina, että Suomen täytyy olla hiilineutraali ennen vuotta 2050.
– Suomen ja EU:n tulee tavoitella vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 40 prosentista 55 prosenttiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.
Siirtyminen nollapäästöiseen yhteiskuntaan tarkoittaa suuria muutoksia jokapäiväisessä elämässä, mutta myös työpaikoilla.
– Ilmastopolitiikan kunnianhimon nosto edellyttää reiluutta ja työntekijän turvaa. Se ei saa johtaa tuloerojen kasvuun ja sen tekemiseen on otettava mukaan myös työntekijät.
SAK:n hallitus esittää osana päivitettyjä energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita, että Suomen seuraava hallitus perustaa YK:n Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa varmistamaan laaja-alaisen energia- ja ilmastostrategia -työryhmän. Sen tehtävänä on koota yhteen toimialakohtainen tiekartta, jossa arvioidaan ilmastopolitiikan vaatimuksia kunkin sektorin osalta.
Jarkko Elorannan mukaan tiekartan avulla olisi mahdollista arvioida ilmastonmuutoksen torjunnan teknologisia, verotuksellisia ja työllisyysvaikutuksia.
– Mahdollisten negatiivisten vaikutusten välttämiseksi pitää lisätä muun muassa uudelleen-, täydennys- ja muuntokoulutusta. Vain huomioimalla työllisyys- ja tulonjakovaikutukset sekä uudet osaamistarpeet hyvissä ajoin etukäteen voidaan varmistaa, että kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle on jatkossakin ihmisten laaja tuki.
”Hiilitullit EU:lle”
SAK:n ilmastotavoitteissa pääasiallinen kasvihuonekaasujen vähentämiskeino on jatkossakin toimiva ja tehokas päästökauppa. Lisäksi kasvihuonekaasuja voidaan vähentää EU-tasolla sitovin energiatehokkuustoimin sekä uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman lisääntyvällä käytöllä.
Ei ole varmaa, saadaanko hiilelle lähiaikoina globaali hinta. SAK esittää siksi, että Suomen täytyy tavoitella EU:lle hiilitulleja, joilla voidaan kannustaa kansainvälistä yhteisöä saavuttamaan ilmastosopimuksen tavoitteet.
– Hiilitullien tarkoitus on myös ehkäistä hiilivuotoa. Hiilitullit tulisi kohdistaa rajattuun joukkoon energiaintensiivisiä tuotteita eli niin sanotuille hiilivuotoaloille. Hiilitullit eivät koskisi maita, joilla on käytössään uskottava päästöjenhinnoittelujärjestelmä, joten kyseessä ei olisi myöskään kansainvälisen kaupan este, puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.
uutiskirje 
