Onko asunnottomuus vähentynyt vai ei? Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Aran tänään julkaiseman tilastonmukaan on, mutta Helsingin luvut eivät ole vertailukelpoisia. Aran mukaan Suomessa oli vuoden 2018 lopussa 5 482 asunnotonta, joista yli puolet pääkaupunkiseudulla.
Asunnottomien parissa työtä tekevän Vailla vakinaista asuntoa ry:n käytännön havaintojen mukaan tilanne on pikemminkin pahentunut. Matalan kynnyksen yökeskuksen kävijämäärät ovat nousseet 13 prosenttia eivätkä järjestön resurssit riitä tarvitsevien auttamiseen.
VVA:n mukaan Helsingin asunnottomien palvelut ovat samaan aikaan tukossa ja jonot hälyttävän pitkiä. Uusimpien asunnottomuustilastojen kehitys ei kerro todellisuudesta vaan perustuu laskentatavan muutokseen, järjestö tiedotti.
Päiväkeskuskin pullistelee liitoksistaan
Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen pisteiden kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2017 alkaen. Yökeskus Kalkkersin kävijöissä lisäystä on edellisestä talvikaudesta 13 prosenttia. Lisäksi päiväkeskus Vepa pullistelee liitoksistaan ja asunnonhaussa auttava asumisneuvonta on ruuhkautunut.
– Nuoria ja kolmekymppisiä on kadulla jatkuvasti enemmän. Monilla on lastensuojelutausta ja vakavia mielenterveys- tai päihdeongelmia. He tarvitsisivat kokonaisvaltaista tukea. Resurssien puutteessa me kamppailemme sen kanssa, että saamme ylipäätään kaikki mahtumaan sisään, kuvailee Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Ulkopaikkakuntalaiset väliinputoajina
Vva ry:n yökeskus Kalkkers on talvikaudella aukioleva kriisipiste vailla suojaa oleville. Hätämajoitustilojen ahtauden ja rajausten vuoksi Kalkkersiin tullaan myös viettämään yötä – penkillä torkkuen.
– Uudet hätämajoitustilat ovat helpottaneet paperittomien ja osan EU-alueelta tulevista asunnottomista tilannetta. Uusia väliinputoajaryhmiä ovat ulkopaikkakuntalaiset sekä osa EU-maiden kansalaisista. Yhdenvertaisuuden periaate ei toteudu, mikäli taas uusia ryhmiä suljetaan henkeä ja terveyttä turvaavien palveluiden ulkopuolelle, kommentoi Tiivola.
– Toivomme, että tuleva eduskunta ottaa haasteen vastaan: tukee kohtuuhintaista asuntorakentamista ja tarjoaa kunnille mahdollisuuksia asuntojen rakentamiseen. Helsingin alueen tulee toimia yhä kunnianhimoisemmin sen puolesta, että asunnottomien palvelut saadaan toimimaan tarkoituksenmukaisesti.
Helsingissä 309 asunnotonta nuorta
Myös Nuorisoasuntoliiton mukaan tilasto johtaa osin harhaan. ARAn tilastoissa asunnottomia alle 25-vuotiaita nuoria oli Helsingissä 309 kappaletta ja heistä pitkäaikaisasunnottomia oli 82. Laskentatavan kehittämisen ansiosta nyt varmuudella tiedetään, että tilastoihin lasketut nuoret todella olivat asunnottomia.
Tilastojen ulkopuolelle jää kuitenkin paljon nuoria. Nuorisoasuntoliiton mukaan kavereiden ja tuttujen luona väliaikaisesti tai pidempääkin majoittuvat ”piiloasunnottomat” eivät usein ajattele olevansa asunnottomia, vaikka oma koti ja asunto puuttuisikin. Nuoret eivät myöskään hakeudu helposti asunnottomien palveluihin tiukassakaan tilanteessa. Lisäksi nopeasti vaihtuvat elämäntilanteet ja omatoimiset ratkaisut asumisongelmia kohdattaessa tekevät nuorten asunnottomuuden tilastoinnista vaikeaa.
Helsinkiläisnuorten joukossa kysyntä kohtuuhintaiselle asumiselle on suuri. Pelkästään NAL:n asunnonhakujärjestelmässä oli maaliskuun alussa 1 200 helsinkiläistä hakemusta. Hakijoista merkittävällä osalla asumistilanne on huolestuttava. 262 nuorta ilmoitti asunnon tarpeen syyksi asunnottomuuden ja 239:llä syy oli muuttouhka. Asuntotarjonnan riittämättömyys onkin tunnistettu tärkeimmäksi syyksi nuorten asunnottomuudelle.
lehti 