Olipa dramaattinen aamupäivä. Edellisen kerran hallitus on Suomessa kaatunut kesken kauden vuonna 1982. Pääministerin nimi oli silloin Kalevi Sorsa. Sen jälkeen pääministeri on vaihtunut useamman kerran kesken kauden, mutta käytännössä sama hallitus on jatkanut.
Ei tullut Juha Sipilästäkään ensimmäistä koko vaalikauden pääministeriä sitten vuoden 2003, jolloin Paavo Lipponen jätti paikkansa normaalissa järjestyksessä vaalien ja hallitusneuvottelujen jälkeen.
– Olen periaatteen mies. Politiikassa on kannettava vastuu. Se on vastuuta sanoista ja teoista – ja tekemättä jäämisestä, Sipilä sanoi aamupäivällä kertoessaan hallituksensa eronpyynnöstä.
Eleistä ja uutiskuvista näkee, että kyseessä on aidosti pettynyt mies.
Mutta kyseessä on myös peluri. Hallituksen ero tänään perjantaina ei muuta käytännössä mitään. Eduskunnassa mietintöjen takaraja meni jo, eikä hallitus olisi missään tapauksessa antanut enää yhtään esitystä eduskunnalle. Sen loppuaika olisi mennyt juoksevia asioita hoidellessa – niin se menee nytkin. Vain nimitys muuttui. Se ei enää ole hallitus, vaan toimitusministeristö.
Hallitus kaatui, koska sote-uudistusta ei ollut mahdollista saada valmiiksi. Siihen hallitus on syypää ihan itse.
Katkaisiko Ylen gallup kamelin selän?
Mutta hallitus kaatui myös siksi, että torstaiaamuna Yle julkisti veret seisauttavan mielipidemittauksen. Viisi viikkoa ennen eduskuntavaaleja keskustan kannatus on 14,1 prosenttia. Kuukaudessa se aleni 1,5 prosenttiyksiköllä.
Hallituksensa erolla Sipilä yrittää pysäyttää vyöryn. Hän käyttikin aamupäivällä pääministerillistä asemaansa keskustan vaalikampanjan käynnistämiseen.
– Keskustan näkökulmasta on syytä todeta, että maakuntapohjaisuus on tullut jäädäkseen. Lähtöruutuun ei tältä osin ole tarvetta palata, sillä keskustan maakuntamalli on nopeimmin jatkoaskelten pohjaksi taipuva malli. Keskustan päivitetty malli, jolla menemme vaaleihin, esitellään ensi viikolla, hän sanoi vaihdettuaan lennossa pääministerin hatun tilalle puoluejohtajan päähineen.
Vastuunkantoa olisi ollut viedä sote eteenpäin hallitusohjelman mukaisesti. ”Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy”, siinä lukee. Hallituspuolueet sitoutuivat keväällä 2015 toteuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ”kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta”. Valinnanvapausmallista todettiin vain, että sen yksityiskohdat selvitetään.
Maakunta- ja markkinamallit astuivat mukaan vasta marraskuussa keskustan ja kokoomuksen yöllisissä neuvotteluissa.
Sipilän mukaan ”perustuslain tulkinnasta nousevat seikat näyttivät tulleen eduskuntatyössä esteeksi”. Hän tarkoitti kaatunutta sotea.
Perustuslaki ei olisi tullut esteeksi, jos Sipilän hallitus olisi toimittanut eduskuntaan perustuslain mukaiset esitykset. Se mikä tuli esteeksi, on keskustan ja kokoomuksen lehmänkauppa, jossa maakuntamalli ja markkinamalli sidottiin yhteen.
Yli kolmen vuoden takainen vastuuttomuus tuli nyt vastaan.
uutiskirje 
