Juha Sipilän hallituksen sote-uudistus on kaatunut, seuraavan mallin rakentaminen alkaa viimeistään vaalien jälkeen. Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtajan Kalevi Kivistön mukaan se olisi ratkaistavissa varsin helposti muokkaamalla neljä vuotta sitten kalkkiviivoille päässyttä kaikkien puolueiden yhdessä sopimaa mallia.
”Edellisellä kaudella päästiin parlamentaarisella, kaikkien puolueiden yhteisellä valmistelulla aivan kalkkiviivoille. Hanke kariutui siihen, että kuntayhtymät, joille palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tuli rakentua, antoivat pienille kunnille olemattomat vaikutusmahdollisuudet. Demokratia ei olisi toiminut niin kuin perustuslaki edellyttää”, Kivistö kirjoittaa järjestönsä blogissa.
”Tästä olisi ollut helppo edetä muuttamalla järjestämis- ja tuotantoalueiden päätöksentekoelimet yleisillä vaaleilla valittaviksi. Jos näin olisi toimittu, olisi uudistus ollut jo pari vuotta voimassa”, hän toteaa.
Yritettiin haukata kerralla suuremmat palat
Miksi näin ei toimittu? Kivistön mukaan siksi, että sekä kokoomus että keskusta näkivät tilaisuutensa tulleen.
”Nyt oli mahdollisuus antaa ratkaisevasti enemmän tilaa yksityisille firmoille, mitä kokoomus halusi. Ja nyt voitiin toteuttaa keskustan kauan haikailema laaja-alainen maakuntahallinto.”
Uskottiin, että voidaan kerralla haukata suuremmat palat sulkemalla oppositiopuolueet valmistelusta pois.
Keskustan ja kokoomuksen marraskuussa 2015 tekemän lehmäkaupan ongelmallisin ’lapsi’ oli Kivistön mielestä valinnanvapauslaki. Se olisi avannut tien palvelujen markkinoistamiselle, mikä aiheutti valtaosan perustuslaillisista ongelmista.
”Se olisi tehnyt EU:n jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan kuuluvista sosiaali- ja terveyspalveluista taloudellista toimintaa, jossa toimivalta siirtyy jäsenvaltioilta EU:lle. Sen vuoksi ongelmaksi nousi kysymyksen siitä, tulisiko koko uudistus alistaa EU:n komission tarkistettavaksi.”
Liian laaja maakuntamalli
”Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan takaamaan kansalaisille sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa oloissa. Maakunnilla täytyy siis olla omaa palvelutuotantoa. Sen kilpailuasema firmoihin nähden taas on edullinen, koska julkisen vallan toiminta ei voi mennä konkurssiin. Konkurssisuojan poistaminen taas edellyttäisi maakuntien palvelutuotannon yhtiöittämistä. Se taas avaisi mahdollisuuden siihen, ettei maakunta voisi taata palvelujen satavuutta, mikä olisi vastoin Suomen perustuslakia. Oltaisiin kuin varis tervatulla sillalla”, Kivistö kuvaa ongelmaa.
Maakuntamalli taas tukehtui hänen mukaansa liialliseen laaja-alaisuuteen. Sille piti uskottaman sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi 30 muutakin tehtävää.
uutiskirje 
