Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tuohtui viikonvaihteessa Pihlajalinnan, Mehiläisen ja Terveystalon toimitusjohtajien vaatimuksesta kuntien sote-palveluiden ulkoistamista rajoittavan lain kumoamisesta.
Hän kutsui vaatimusta haudoilla tanssimiseksi, koska hallituksen sote-mallin kuoppa oli hädin tuskin lapioitu umpeen. Toimitusjohtajat vaativat lain kumoamista samana päivänä, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi keskustan tuovan oman mallinsa.
Kansalaisen kannalta näyttää, että hallituspuolueet itse tanssivat soten haudalla. Viikonvaihteessa ilo hallituksen kaatumisesta otettiin irti keskustan vaaliteltoilla ja some-viestinnässä.
Kansalaisen kannalta näyttää, että hallituspuolueet itse tanssivat soten haudalla.
Kokoomus on luvannut tuoda oman vaihtoehtoisen sote-mallinsa tällä viikolla. Siniset eivät ole juuri nostaneet profiiliaan ennen kuin kansanedustajat Pentti Oinonen, Martti Mölsä ja Vesa-Matti Saarakkala kertoivat epäilevänsä valinnanvapauden puolesta äänestämistä.
Hekin heräsivät sote-vainaan ollessa jo henkitoreissaan helmikuun loppupuolella.
Sote-palvelujen eriarvoisuus on suurin ongelma
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) sanoi eilen Ylen A-studiossa, että Suomi ansaitsisi sote-uudistuksen, joka vain ja ainoastaan pyrkisi parantamaan palveluja.
Sote-palvelujen saatavuus jakaa ihmiset eri luokkiin. Mitä paremmin koulutettu ja mitä paremmin tienaat, sitä helpommin hoitoa saat. Tilanteen karuutta lisää se, että sairaudet tahtovat kasautua muita enemmän vähäosaisille, ennestäänkin vaikeassa elämäntilanteessa oleville.
Myös asuinpaikka sanelee, miten hyvin pääset hoitoon. Ei ole reilua, että Pohjois-Suomessa saa muita heikommin palveluja.
Poliitikkojen pitäisikin palastella nyt iso hanke pienempiin kokonaisuuksiin, ja ottaa huomioon myös alueelliset erot. Ei luulisi olevan rakettitiedettä ymmärtää, että Lapissa ja Helsingissä on aivan eri olosuhteet palvelujen järjestämiseksi.
Surkea kompromissi oli ajaa sote-palvelut kaaokseen
Soten kaatuminen paljasti, miten surkea kompromissi oli ajaa sote-palvelut kaaokseen. Vastoin kaikkia järkiperusteita ajettiin mallia, joka olisi vuotanut kuin seula. Synnytetty ikiliikkuja olisi niellyt rahaa eikä olisi ollut kenenkään hallittavissa.
Sekä Sipilä että Saarikko ovat väittäneet, että nyt se yksityistäminen vasta ryöpsähtääkin valloilleen. Tämä on tietysti looginen väite, kun puolue on ajanut palvelujen markkinoistamista kohta neljä vuotta.
Valinnanvapauden kaatuminen hallituksen esittämässä muodossa pelasti rajulta perusterveydenhuollon yksityistämiseltä. Hoitobisneksen lakisääteisen laajentumisen kaatuminen hiertää pahasti Pihlajalinnan, Mehiläisen ja Terveystalon toimitusjohtajia.
Yhteiskunnan tuella taottavat voitot valuivat sivu suun. Epäilemättä bisnesmiehenä Sipilääkin ketuttaa vertaistensa puolesta.
Perusterveydenhuolto nyt ykköseksi
Terkkarille pääsy pelastaisi paljon sotessa: Kustannuksia säästyisi, kun hoitoon pääsy ei pitkittyisi, sairauslomat lyhenisivät ja ihmiset voisivat paremmin. Tuoreen THL:n tutkimuksen mukaan juuri kiireettömään hoitoon pääsy vaihtelee rajusti eri puolilla maata.
Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn ohessa tärkeää olisi vihdoin päästä kohti yksikanavaista rahoitusmallia, josta on puhuttu jo 1990-luvulta lähtien. Se selkiyttäisi soten rahavirtojen kulkua.
Yksityisissä palveluissa käytettävät palvelusetelit ja henkilökohtainen budjetointi ovat todennäköisesti uudessakin sote-esityksessä. Jonojen purkuun – kuten kaihi- ja lonkkaleikkauksissa – palveluseteli on hyvä julkisten palvelujen täydentäjä.
uutiskirje 