Jos maatalous kiinnostaa nuorta, Nigeriassa epäillään noituutta

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Kun nigerialainen Lawrence Afere valitsi tuottoisan öljyalan sijasta työsarakseen maatalouden kehittämisen, vanhemmat epäilivät, että hänet oli noiduttu.

– He olivat raapineet rahaa kokoon, jotta saisin yliopistokoulutuksen, eivätkä voineet ymmärtää ratkaisuani, Afere, 35, kertoo. Hän perusti sosiaalisen yrityksen, joka ohjaa työttömiä nuoria maatalouden palvelukseen.

Lähes 200 miljoonan asukkaan Nigerialla on valtava haaste sekä väestönsä ruokkimisessa että työllistämisessä. Maa on Afrikan suurin ruuan tuoja ja käyttää hankintoihin melkein 20 miljardia euroa vuodessa, vaikka hyvää viljelymaata on yli 80 miljoonaa hehtaaria.

Nigeria on Afrikan suurin riisin tuottaja ja kuluttaja, mutta kuuluu myös riisin suurimpiin tuojiin. 5 miljoonan tonnin kulutuksesta tuotetaan itse vain 3 miljoonaa tonnia.

Rikollisuuden torjuntaa

Nigerialaisista 21 miljoonaa on vailla työtä, ja neljännes heistä on 15–24-vuotiaita. Aferen ratkaisu tilanteeseen on nuorten houkuttelu viljelemään maata. Se edellyttää, että alasta on tehtävä tuottava ja kiinnostava.

– Luin artikkelin, jonka mukaan lukioista valmistuu joka vuosi miljoona nuorta, joilla ei ole mahdollisuuksia jatkaa yliopistoon, hän sanoo.

– Se tarkoittaa vuosittain miljoonaa hyvin turhautunutta nuorta, joista kertyy pian kymmeniä miljoonia hyvin ammattitaitoisia rikollisia. Tämä ajatus sai minut etsimään ratkaisuja, Afere kertoo.

Luomua ja somea

Aferen perustama Springboard-yritys yhdistää luomuviljelijöitä sosiaalisen median välityksellä. Verkostoon kuuluu nyt yli 3 000 jäsentä, jotka kasvattavat perinteisiä ruokakasveja ja hedelmiä.

Ryhmän Facebook-sivu auttaa tuottajia ja ostajia löytämään toisensa.

– Sen kautta tarjoamme myös neuvontaa ja tukea erityisesti nuorille viljelijöille, Afere sanoo.

Tulossa on myös maksuton palvelunumero, josta saa maatalousneuvontaa Nigerian neljällä pääkielellä.

Nigerialaisista 21 miljoonaa on vailla työtä, ja neljännes heistä on 15–24-vuotiaita.

Tavoitteena on hillitä maaseudun nuorten haluja muuttaa kaupunkeihin, koska työ on sielläkin kiven alla.

– Nuoret haluavat menestyä ja rikastua, joten me autamme heitä löytämään kannattavia elinkeinoja kotiseudultaan.

Springboard työllistää nuoria koko tuotantoketjussa viljelystä jalostukseen, varastointiin, jakeluun ja markkinointiin. He saavat koulutusta ja tukea oman yrityksen perustamiseen.

Koulut mukaan

– Moni pienviljelijä joutuu myymään suurimman osan tuotannostaan saadakseen rahaa lasten koulumaksuihin ja muihin menoihin. Oman perheen ravinto jää heikoksi, mistä seuraa terveysongelmia. Me korostamme myös oman ravitsemuksen merkitystä, Afere kertoo.

Springboard aloitti hiljan kasvimaa kouluun -hankkeen, jota Mitsubishin säätiö tukee. Koululaiset kasvattavat itselleen ruokaa ja oppivat samalla viljelytaitoja.

– Kerromme nuorille, että maatalous tarjoaa heille kannattavan elinkeinon, mutta se vaatii kovaa työtä. Ponnistelut kantavat vähitellen hedelmää, kun asiakkaita, sijoittajia ja tukijoita alkaa löytyä.

Mahdollisiin tukijoihin kuuluu Wole Odetayon johtama Wennovation Hub, joka kannustaa eri alojen nuoria yrittäjiä.

–Nuoria huolestuttaa se, että vanhempiamme työllistävä maatalous ei ole riittävän tuottoisaa. Me tarjoamme avuksi teknisiä ratkaisuja koko tuotantoketjuun, hän sanoo.

Wennovation Hub on tähän mennessä jakanut yli kaksi miljoonaa euroa tukea yli 300 startupille ja niitä pyörittäville 6 000 nuorelle eri puolilla Nigeriaa.

Englanninkielinen versio